Vilho Penttilän kokoelman töitä esillä taidemuseossa

Jos Lammin kunnantalolta Hämeen taidemuseoon siirretyn Vilho Penttilän taidekokoelman kohtalo kiinnostaa, on teoksia mahdollista nähdä näyttelyssä Hämeenlinnan taidemuseossa. Yhteiset kuvamme -näyttelyssä esitellään Hämeessä olevia taidekokoelmia. Tunnettujen teosten lisäksi esille nostetaan harvojen tuntemia, mutta merkittäviä kokoelmia ja omaleimaisia taiteilijoita. Teoksia on kaikkiaan noin 180. Näyttely on esillä 10.12.2016-19.11.2017.

Uljas Kiuru esitteli Vilho Penttilän kokoelmaa maaherra Anneli Tainalle maaherran patikan yhteydessä Lammin kunnantalolla vuosia sitten. Kuva: Matti Siivonen

Opettaja Vilho Penttilä keräsi mittavan kotikokoelman. Lammilaisen opettaja Vilho Penttilän (1885-1956) kokoelman  tunnetuimpia taiteilijoita ovat Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Juho Rissanen, Ellen Thesleff ja Werner Åström. Penttilä harrasti taiteen tutkimisen ja keräämisen ohella intohimoisesti vieraita kieliä ja kirjallisuutta. Syrjäntaan koulun opettajanasunnon seinät täyttyivät teoksista. Niitä kertyikin kaikkiaan 80, joista näyttelyssä on noin 40. Lammin kunnalle testamentattu kokoelma siirtyi Hämeenlinnan Taidemuseolle kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009.

Konkretismin ankaruutta ja herkkää tunnelmaa. Tervakosken Taiderengas ry:n kokoelmasta on esillä muun muassa Erkki Hienosen kubistisia ja Ossi Voutilaisen abstrakteja maalauksia. Maamme eturivin taidegraafikoiden teosten kokonaisuus 1960-1970 -luvuilta on edustava. Näyttelykokonaisuudessa on 47 teosta.

Kansalaisopiston rehtori Reino Salmela (1914-2000) keräsi Tervakosken Taiderenkaan mittavan taidekokoelman persoonallisella tavalla. Hän järjesti kuvataidenäyttelyitä ja hankki esillä oleville teoksille sopivat lahjoittajat. Tarvittaessa Salmela jopa nimesi teoksia uudelleen saadakseen niille lahjoittajan. Kokoelmassa on 350 teosta ja sen kotina on Tervakosken Seuratalo Janakkalassa.

Tyko Sallisen villit henkilökuvat. Riihimäen taidemuseon 1900-luvun alkupuoliskon taiteeseen painottuva Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma esittäytyy pienellä, mutta vahvalla Tyko Sallisen (1879-1955) teosryhmällä.  Esillä on viisi henkilökuvaa. Sallinen oli Suomen 1900-luvun alun taiteen murroskauden näkyvimpiä hahmoja. Wähäjärven lahjoituskokoelmassa on kaikkiaan 2150 teosta ja esinettä, näistä öljymaalauksia on noin 1000. Tyko Sallinen on kokoelman keskeisiä taiteilijoita.

Lounais-Hämeen maiseman kuvaajia. Polveilevat jokilaaksot, kumpuilevat peltomaisemat ja keskiaikaisen Turusta Hämeenlinnaan johtavan Hämeen Härkätien varren vanhat kylämiljööt ovat olleet lounaishämäläisten taiteilijoiden keskeisimpiä aiheita eri vuosikymmenillä. Teoksia tähän 18 teoksen maisemakokonaisuuteen on saatu lainaksi muun muassa Forssan kaupungin kokoelmasta.

Kansakoulunopettaja Urho Salomaa (1902-1965) kuvasi öljymaalauksissaan maalaismaisemaa ja rakennettua miljöötä. Kuvataiteilija Pentti Hammarberg (1930-1991) tutki taiteessaan kotikylänsä Portaan maiseman ikiaikaisia muotoja. Esteettiset tavoitteet ja omien sisäisten tunnelmien tulkitseminen oli hänelle kuitenkin aihetta tärkeämpää.  Taidemaalari Jorma Kohonen (1929-2008) käsitteli pelkistetyissä teoksissaan maaseutumaisemaa ja vuodenaikojen vaihtelua, kuten keväistä jäiden lähtöä.

Kultakauden maisemia ja kansankuvausta. Näyttelyssä on myös Hämeenlinnan Taidemuseon kokoelmien tunnetuimpia teoksia. Painopiste on niin sanotuissa kultakauden teoksissa. Esillä on muun muassa Eero Järnefeltin maisemia ja henkilöaiheita. Järnefelt käsitteli usein ihmisen ja luonnon suhdetta, erityisesti ihmisen riippuvuutta luonnosta.

Minun valintani -teosryhmä on suunniteltu yhteisöllisesti työpajaprosessina. Esillä on viisi taidemuseon kokoelmien kultakauden ja nykytaiteen teoksen muodostamaa teosparia. Taidemuseon maahanmuuttajahankkeessa mukana oleva työryhmä on valinnut kokonaisuuden.

Lammille.fi