Väärän oksan leikkaus pienempi paha

Juuri nyt on tasan oikea aika leikata omenapuita. Juuri nyt, maalis-huhtikussa ennen kuin silmut alkavat avautua. Tuuloksen 4H:n Ruohonjuuri-hanke kokosi lähes parikymmentä asiasta kiinnostunutta pappilan puutarhaan torstaina iltapäivällä. Asiantuntijoina mukana olivat opastamassa ja vastailemassa kysymyksiin Kirsi Hyttinen, Soile Reiniö ja Krista Wegelius.

Tästä se lähtee, kuivunut oksa leikataan kokonaan pois. Soile Reiniö voimasaksien varressa. Kuva: Susanna Mattila

– Nykytietämyksen mukaan ei jätetä tappeja, vaan poistettavat oksa leikataan vahingoittamatta oksankaulusta, joka on paksunema rungon ja oksan välissä, selvitti Soile Reiniö.

Puuta kannattaa vähän kierrellä ja katsella eri puolilta, jotta näkee mitkä oksat täytyy poistaa tai typistää. Kuva: Susanna Mattila

Pitkiä oksia voi myös typistää, etenkin jos puu kasvaa toispuoleisesti. Typistäminen lisää puun hedelmällisyyttä. Poistettavia oksia ovat paitsi kuivuneet, myös sellaiset jotka kasvavat puun latvuksen sisään tai muutoin kasvavat huonossa kulmassa. Poistettavan oksan paksuus saisi olla enintään viisi senttiä.

– Oksaa voi typistää vähän kerrallaan, ja katsoa mikä oksan asento on jokaisen typistyksen jälkeen. Oksan asento saattaa muuttua jo pienelläkin leikkauksella, Kirsi Hyttinen kertoi.

Tämä puu on venähtänyt hiukan liian pitkäksi, jotta latvusta olisi voinut maasta käsin karsia. Kuva: Susanna Mattila

Hyttisen mukaan oksat kannattaa jättää aina puun alle, jotta leikatessa pysyy selvillä poistettujen oksien määrästä. Jos oksat vie saman tien sivuun, helposti tulee leikattua liikaa.

– Tämähän on tosi kivaa, mutta silti ei kannata leikata enempää kuin 25 prosenttia kerralla. Jos leikkaa enemmän, saa riesakseen vesiversoja, hän varoitteli.

– Ammattipuutarhureilla on nyrkkisääntö, jonka mukaan oksiston läpi pitäisi pystyä heittämään lippalakki ilman että se jää oksiin kiinni, neuvoi Reiniö.

Heikki Koistinen sahasi oksaston sisään kasvanutta oksaa. Kuva: Susanna Mattila

Yleisö pääsi myös harventamaan pappilan omenapuita. Joitakuita hiukan hirvitti puiden leikkaaminen. Moni kysyikin, mitä tapahtuu, jos leikkaa väärän oksan pois.

– Tämä tulee olemaan nyt varmasti parasta mahdollista hoitoa näille puille, otettiinpa sieltä liian vähän tai liikaa pois, arvelivat asiantuntijat.

Väärän oksan leikkaaminen on kuitenkin pienempi paha puulle. Leikkaamaton omenapuu tulee helposti liian tiheäksi, ja alkaa tuottaa huonommin satoa. Jos kasvusto on kovin tiivis, kasvitaudit pääsevät helposti leviämään eikä latvuksen sisälle pääse tarpeeksi valoakaan. Puu voi kasvaa myös liian korkeaksi, jolloin on vaikea korjata satoa.

Kirsi Hyttinen kertoi, että nuoria oksia voi esimerkiksi pöytäliinapainojen avulla muokata kasvamaan sivulle päin. – Näin paksulle oksalle ei voi enää tehdä mitään, hän totesi. Kuva: Susanna Mattila

Ensimmäisenä käsittelyyn päässeen puun todettiinkin kasvaneen varsin pitkäksi. Sen lisäksi sillä on kilpailevia latvoja, mikä ei ole hyvä juttu puun kannalta. Puu oli kuitenkin venähtänyt sen verran pitkäksi, että latvus jouduttiin jättämään rauhaa.

Leikkaaminen kannattaa tehdä myös hyvillä työvälineillä, jotta leikkausjäljestä tulee siisti. Oksien repeämistä kannattaa varoa, ja esimerkiksi pitkät oksat leikata vähän kerrallaan typistäen. Tuoreet sahauspinnat voi myös tasoittaa veitsellä.

Omppupuiden harvennus oli Ruohonjuuri-hankkeen ensimmäinen kokoontuminen. Seuraava on vuorossa pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Silloin kokoonnutaan pappilanmäelle nikkaroimaan kasvilavoja.

– Tarkoitus on tehdä muutamia lavoja pappilanmäelle yhteiseen käyttöön, mutta myös kotiin vietäväksi. Kannattaa seurata ilmoittelua, sillä muutamia asioita täytyy vielä varmistaa ennen seuraavaa kokoontumista, kertoi Outi Ranki Tuuloksen 4H:sta.

Susanna Mattila
Lammille.fi