Perjantai 01.07.2022
Nimipäivät: Aaro, Aaron
Lammi
Pilvistä
11°C
Tuuli: 3 m/s EI
 

Panssarijoukot juhlivat 28.6. Hattulassa

Rynnäkkötykkimiehet Brotell, Launikko, Soimala ja Kauppi vuonna 1944.

Rynnäkkötykkimiehet Brotell, Launikko, Soimala ja Kauppi vuonna 1944.

Panssariprikaati viettää kantajoukkonsa, Jatkosodan aikaisen Panssaridivisioonan perustamisen 75-vuosipäivää 28.6.2017 Hattulassa. Juhla on samalla yhteinen Hattulan kunnan, maanpuolustuskoulutuksen, reserviläisjärjestöjen ja viranomaisten järjestämä Suomi 100 vuotta -tapahtuma. Päivän ohjelma on monipuolinen kattaus historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Päivän tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja niihin toivotaan runsasta osanottoa. Esillä ovat myös uusimmat hankinnat kuten K9 Thunder, Leopard 2A6, BMP-2M jne. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta esiintyy eri tilaisuuksissa.

Panssarijoukkojen historiaa

Talvella 1942 Päämaja antoi käskyn Panssaridivisioonan perustamisesta saman vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mannerheim-ristin ritari numero 1, kenraalimajuri Lagus määrättiin yhtymän komentajaksi. Viralliseksi perustamispäivämääräksi tuli 28.6.1942. Panssaridivisioonan tunnukseksi hyväksyttiin kolminuolitunnus, jota myös Laguksen nuoliksi kutsutaan. Samaa tunnusta kantaa tämän päivän Panssariprikaati. Panssaridivisioona oli sijoitettuna Itä-Karjalaan kunnes se keväällä 1944 siirtyi Karjalan Kannakselle. Panssaridivisioonalla oli merkittävä rooli kesän 1944 torjuntataisteluissa, jolloin Suomen kohtalo ratkaistiin.

Panssaridivisioonan sotataival jatkui Lapin Sodassa, mutta joukkojen kotiutumisen myötä divisioona purettiin ja joukko muuttui Kevyeksi Prikaatiksi. Pääosa sodasta palaavista yksiköistä asettui Hämeenlinnan ja Hattulan alueille. Eri vaiheiden jälkeen Kevyt Prikaati muuttui Panssariprikaatiksi vuonna 1952. Tuolloin alkoi myös varuskunnan rakentaminen Parolannummella.

Monet sodassa palvelleet upseerit ja aliupseerit jatkoivat sodan jälkeen palvelustaan panssarijoukoissa juurruttaen nuorempiin vahvan aselajihengen. Tämän johdosta panssarijoukoissa on aina vallinnut erityinen yhteenkuuluvuuden tunne. Tätä todistaa se innostus ja sitoutuminen, millä mm. Panssarikilta on vuosikymmenten kuluessa toiminut ja Panssarimuseo säilynyt Hattulan merkittävänä matkailukohteena. Vuosittain museossa vierailee noin 30.000 kävijää.

Panssarijoukot eivät kuitenkaan ole koskaan olleet ”pelkkiä panssarijoukkoja”, vaan iskuvoimamme on perustunut aselajien yhteistyöhön. Aselajien yhteistyössä panssarijoukot ovat aina olleet edelläkävijöitä. Yhdessä panssarimiehet, panssarijääkärit, jääkärit, autosotamiehet, panssarihuoltomiehet, tykkimiehet, pioneerit ja viestimiehet ovat Panssariprikaati.

Panssariprikaatin tehtävät

Panssariprikaati on neljän maakunnan prikaati. Vastuualueemme kattaa Keski-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen sekä Kanta-Hämeen. Panssariprikaati kouluttaa, tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa, vastaa operatiivisista sekä valmiusasioista kuten myös monipuolisista asevelvollisuusasioista ja maanpuolustustyöstä. Varuskunnan nimi on Hattula-Riihimäki varuskunta, koska vuonna 2015 puolustusvoimien toiminnot Riihimäellä siirtyivät Panssariprikaatin vastuulle.

Kuten Panssaridivisioona aikoinaan myös Panssariprikaatin kouluttamat joukot ovat “puolustuksemme nyrkki”. Tärkeimmät tuotettavat yksiköt ovat mekanisoidut taisteluosastot, moottoroidut taisteluosastot, ilmatorjuntajoukot, elektronisen sodankäynnin joukot ja logistiikkayksiköt. Unohtaa ei myöskään sovi erinomaisen varusmiessoittokuntamme tuottamia yksiköitä.

Panssariprikaatin kokoonpano on vuosien aikana vaihdellut, mutta tärkein eli aselajien monipuolisuus on säilynyt. Panssariprikaati onkin ainoa kaikki aselajit kokoava joukko-osasto.

Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuja Niinisalossa 2017.

Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuja Niinisalossa 2017.

Ihmiset tulosten takana

Parolannummella työskentelee vakituisesti lähes 800 työntekijää, jotka mahdollistavat vuosittain noin 2.800 varusmiehen sekä lähes saman määrän reserviläisiä kouluttamisen. Saavutetut koulutustulokset ovat viime vuosina nousseet puolustusvoimien parhaiksi. Reserviin siirtyvät joukot osaavat toimia ja panssariprikaatin saama palaute varusmiehiltä on kehittynyt merkittävästi.

Taustalla on määrätietoinen työ, joka alkoi 2014 varusmiesten keskeyttämisten ehkäisyllä. Tuolloin kiinnitettiin huomiota johtajien toimintaan kaikilla tasoilla ryhmänjohtajista komentajistoon. Yhdessä sovittiin, että kaikista sotilaista pidetään huolta ja palvelukseen tulijat ovat tervetulleita – ilmapiirin pitää olla positiivinen ensimmäisestä kohtaamisesta alkaen. Tuloksia saatiin aikaiseksi nopeasti ja aiemmat 20 % keskeyttämisluvut laskivat nykyiselle 8 % tasolle. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 300 nuorta, jotka eivät anna periksi vaan jaksavat yrittää. Tässä työssä merkittävässä roolissa ovat komppanioiden nuoret alikersantit ja kouluttajat.

Ilmapiirin kehitys laukaisi myös ”positiivisen kierteen”, jonka ansiosta kaikki muutkin tulokset paranivat. Työilmapiiri harppasi positiivisesti eteenpäin, toiminnan taloudellisuus vahvistui ja yhteistyö kumppaneiden kanssa on sujuvaa.

Panssariprikaatin periaatteita

Panssariprikaati tunnetaan iskulauseestaan PERINTEET – YHTEISTYÖ – ISKUVOIMA. Nämä hyvinkin kuvaavat Panssariprikaatin perustaa. Panssariprikaatissa halutaan ihmisten, niin henkilökunnan kuin varusmiestenkin, ymmärtävän yhdessä elämisen säännöt. Nämä on määritetty seuraavasti.

  1. Jokaisen asenne on kunnossa. Erityisesti tulee muistaa, että huonona päivänä joukon ei pidä kärsiä johtajan oikkuilusta. Pahaa tuulta ei pidä tartuttaa alaisiin.
  2. Johtajat ryhmänjohtajista komentajistoon ovat omien joukkojensa mukana. Johtaja kulkee edellä näyttämässä esimerkkiä, joskus hän on joukon keskellä neuvomassa ja asioiden luistaessa hyvin johtaja tulee taustalla ja kannustaa yhä parempiin saavutuksiin.
  3. Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Jokaisesta pidetään huolta, kuten jo sotilasvalassa olemme vannoneet.

Panssariprikaatissa vallitsee vahva ME-henki ja erityisenä piirteenä on luottamuksellinen ja välitön suhde varusmiesten sekä henkilökunnan kesken. Tämä on tullut selvästi esille henkilökunnan viime aikoina saamasta palautteesta.

Panssarijääkärijoukkueenjohtaja 2017.

Panssarijääkärijoukkueenjohtaja 2017.

Ajattelu on sallittua

Panssariprikaatin yksi vahvuus on mielipiteiden kuuntelu. Kuten kenraali Patton aikoinaan sanoi; Jos kaikki ovat samaa mieltä, joku ei ajattele. Tämän periaatteen noudattaminen on pitkälti Panssariprikaatin nykyisten hyvien tulosten taustalla. Kaikille ovat tavoitteet selvät, mutta niiden saavuttamiseksi käytettävissä toimintatavoissa hyväksytään myös toiminnan vapautta – asiantuntijuutta kunnioitetaan. ”Mikromanagerointi” ei ole suuressa organisaatiossa kovinkaan suotavaa, ellei siihen ole pakottavaa syytä.

Panssariprikaatin vahvuuksia

Panssariprikaatilla on useita vahvuuksia, joista haluan tässä mainita seuraavat.

  1. Hienot ja hyvin hoidetut perinteet, jotka luovat pohjan vahvalle ME-hengelle. Tästä saamme kiittää sodanaikaisia ja sotien jälkeisiä sukupolvia, jotka itseään säästämättä ylläpitivät sekä jatkoivat panssarijoukkojen perinteitä.
  2. Panssariprikaatin joukoille on aina ollut ja tulee olemaan tyypillistä korkea tehtävien toimeenpanovalmius. Silloin kun on aika toimia, niin toimitaan.
  3. Panssariprikaatissa osataan yhteistoiminta. Tästä meillä on vuosikymmenten kokemus. Yhteistoiminta on olennainen osa Panssariprikaatin toimintakulttuuria.
  4. Panssariprikaatin maantieteellinen sijainti on hyvä ja varusmiehemme ovat lähiseuduilta. Heille Panssariprikaati on luonnollinen palveluspaikka usein jo kolmannessa tai neljännessä polvessa.
  5. Panssariprikaatilla on lähiseudun asukkaiden ja maakuntien vahva tuki. Yhteistoimintamme yhteiskunnan kanssa on saumatonta ja perustuu keskinäiselle arvostukselle.

Juhlaohjelmaa 2017

Juhlapäivä on siis 28.6.2017. Juhliin ei lähetetä kutsuja, vaan tilaisuus on kaikille avoin. Lisäksi Parolan keskustassa oleva POPUP-museo on avoinna vielä heinäkuun loppuun. Tähän mennessä museossa on käynyt lähes 4.000 vierasta. Kuluva vuosi huipentuu 6.12.2017 Parolan keskustassa järjestettävään Itsenäisyyspäivän paraatiin. Ensi vuoden helmikuussa (25.2.) on vielä tarkoitus järjestää Juteinikeskuksessa maanpuolustusjuhla, josta tarkemmin myöhemmin.

Tervetuloa juhlimaan!

Panssariprikaatin komentaja,

Eversti Pekka Järvi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.