Torstai 19.09.2019
Nimipäivät: Reija
Lammi
Selkeää
2°C
Tuuli: 6 m/s PPL
 

Lammin entinen kunnantalo kiinnosti vierailijoita

Lammin kunnansihteerinä vuodesta 1974 ja sittemmin hallintojohtajana työskennellyt Helena Hirviniemi tunnusti epäilleensä, mahtaako ketään kiinnostaa vanha kunnantalo. Hämmästys olikin melkoinen, kun taloon pyrkijöitä olikin jonoiksi asti jo ennen ilmoitettua avoimien ovien alkamisaikaa.

Pellavamarkkinapäivänä muutamaksi tunniksi avattu talo kiinnosti niin nuoria ihmisiä pienten lasten kanssa kuin vanhempaakin väkeä. Hirviniemen lisäksi talossa aiemmin työskennelleistä olivat paikalla myös talousjohtaja Ake Sandelius ja Sisko Mikkola sekä Marita Rekola. Mikkola kertoi 35 vuoden aikana työskennelleensä usealla eri virkanimikkeellä, viimeisimmäksi yleisenä edunvalvojana. Marita Rekola puolestaan työskenteli Lammin kunnan aikaan muun muassa tekstinkäsittelijänä. Nykyisin hän työskentelee kirjastovirkailijana Lammin kirjastossa.

Matti Siivonen ja Helena Hirviemi valtuustosalin pellavaseinän edessä.

Matti Siivonen ja Helena Hirviemi Lammin entisen kunnantalon valtuustosalin pellavaseinän edessä. Kuva: Susanna Mattila

“Rakennuksessa vierailleiden määrää on mahdoton mennä arvioimaan. Kun yhden porukan kanssa keskusteltiin kunnanjohtajan huoneessa, saattoi yläkertaan kiivetä saman verran väkeä,” kertoi avoimien ovien idean isä ja kunnan palveluksessa pitkään myös työskennellyt Matti Siivonen.

Kunnantalolla olivat avoinna keskikerros ja yläkerta, alimman kerroksen ovet pidettiin visusti toissatalvena sattuneen vesivahingon vuoksi visusti kiinni. Helena Hirviniemi ja Marita Rekola muistelivat entisessa kunnanjohtajan työhuoneessa, miten Hurnasti aikana huoneen takaosassa oli kaavoittajan huone. Hän kehitti huoneessa kaavoituksessa käytettyjä kuvia, mikä aiheutti hajuhaittoja kunnanjohtajan huoneeseen.

“Kaavoittajan huone siirrettiin muualle, ja kun seinä purettiin tästä saatiin hyvä neuvottelutila kunnanjohtajan huoneen yhteyteen,” Helena Hirviniemi muisteli.

Kunnanjohtajan huoneeseen teetetyt neuvottelutilan tuolit ovat edelleen huoneessa. Hirviniemi toivoi, että niille löytyisi tilat esimerkiksi kirjaston kotiseutukokoelman huoneesta. Kunnanjohtajan huone on ollut myöhemmin muun muassa kotihoidon käytössä. Entisen neuvottelutilan takaseinälle on siirretty muualta talosta kartta, josta oli kotihoidon työntekijöille kovasti hyötyä.

Lammin kunnantalon piirustukset ovat arkkitehtitoimisto Unto Ojosen käsialaa. Rakennusurakoitsijana oli rakennusliike K.O. Välkkilä ja kustannusarvio 55 000 000 markkaa. Seuraavana vuonna rakennetun kunnan virkailijoiden asuntorakennuksen suunnittelivat ja rakennuttivat samat tekijät. Välissä tapahtuneen rahamuutoksen vuoksi kustannusarvio oli kuitenkin “vain” 260 000 markkaa. Vuonna 1963 rahauudistuksessa siihen saakka käytössä olleen rahan sata markkaa vastasi nyt yhtä markkaa.

Marita Rekola valtuustosalissa

Marita Rekola valtuustosalissa. Rekolan työpiste oli kunnantalossa alakerran palvelupisteessä. Nykyisin hän työskentelee paljolti samoissa töissä Hämeenlinnan kaupungilla, työpiste sijaitsee Lammin kirjasto-palvelupisteessä. Kuva: Susanna Mattila

Lammin entinen kunnantalo on ollut tyhjillään arviolta vuodesta 2017. Kun kunta liitettiin osaksi Hämeenlinnan kaupunkia, kunnantalon toimintoja siirrettiin vuoden verran kantakaupunkiin. Rakennuksen pohjakerroksessa toimi nuorisotila vielä pitkään, kunnes siirtyi Hakkalan koululle. Kunnantalo palveli koulujen väistötilana sekä vastaanottokeskuksen opetustiloina. Tyhjilleen viimein jääneen talon kellarikerroksessa tapahtui vesivahinko reilu vuosi sitten. Tämän jälkeen rakennukselle on annettu purkutuomio.

kunnanjohtajan huone

Helena Hirviniemi kaavoittajan huoneesta neuvottelutilaksi muutetussa tilassa kunnanjohtajan huoneessa. Tila on ollut viimeksi muun muassa kotihoidon käytössä. Kuva: Susanna Mattila

Kunnantalo rakennettiin vuonna 1963, kun kunnan käytössä ollut Turvantalo alkoi käydä ahtaaksi. Vuodesta 1945 vuoteen 1963 kunnanvaltuusto oli kokoontunut Turvan juhlasalissa, ja alakerta toimi kunnantoimistona. Lammin historian kolmannessa osassa Kaisu Koskue kirjoittaa, että päätös kunnantalon rakentamisesta tehtiin syksyllä 1962 ja rakennuslautakunta myönsi rakennusluvan joulukuussa samana vuonna. Kunnantalon harjannostajaisia vietettiin jo maaliskuussa 1963 ja ralo valmistui saman vuoden lokakuussa.

“Täytyy harkita, pidetäänkö esimerkiksi Lammi-viikolla toinen tilaisuus käydä talossa sisällä,” Matti Siivonen kävijämäärästä ilahtuneena suunnittelee.

Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys järjestää Lammi-viikolla kunnantalolle juhlavalaisun yhdessä Kanta-Hämeen Showtekniikan kanssa perjantain taiteiden iltana. Vyhtöin-ryhmä esittää Asta Granat-Tapailan johdolla runoja saman iltana kunnantalon piha-alueella.

Lammin entinen kunnantalo ulkoa

Lammin kunnantalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Unto Ojonen. Kuva: Susanna Mattila

Lammille.fi

 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.