Maanantai 21.10.2019
Nimipäivät: Ursula
Lammi
Pilvistä
3°C
Tuuli: 5 m/s LPL
 

Lammi-viikolla historia tulee eläväksi

Luento juutalaispakolaisista, vierailu vanhalla sairaalalla, Vanhaa Lammia -valokuvakävely ja luento Lammin asutuskehityksestä ruokkivat historiannälkäisiä Lammi-viikolla. Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksen tapahtumissa on tilaisuus muistella ja oppia uutta menneestä.

Kaksivuotiaan Pauli Riihilahden yöunet katkesivat yllättäen, kun kuorma-auto ajoi keskellä yötä oman kodin pihaan Porraskoskella heinäkuun alussa vuonna 1941. Myös äiti heräsi ääniin, ja kohta jo hakattiin ulko-oveen.

”Siellä oli nimismies joukko ihmisiä takanaan. Hän ilmoitti äidilleni, että nämä tulee teille asumaan, majoita ne, pitävät muuten huolta itsestään. Kahdeksan Itävallan juutalaista marssi sisään ja jäi asumaan,” kertoo Pauli Riihilahti.

Pauli Riihilahti on syntynyt vuonna 1939, joten hänellä ei ole selviä mielikuvia yöllä saapuneista vieraista.

”Enoni Aimo Saarinen on niin kamalan vanha, että hän muistaa juutalaiset hyvin ja kertoo heistä hyvinkin elävästi.”

Pauli Riihilahti on viime vuosina yrittänyt tavoittaa Riihilahdessa ja Porraskosken kylällä pakolaisina olleita juutalaisia. Tehtävä osoittautui alkuun toivottomaksi.

”Halusin kysyä heidän muistojaan kylässämme olosta tuolloin, vuonna 1941. Hehän lähtivät kaikki pois maasta heti, kun pääsivät,” Riihilahti kertoo.

Viimein tuli viesti rouva Basch-Kåhrelta Tukholmasta: ”Olin sinun kotonasi 8-vuotiaana.”

”Tästä viestistä alkoi hyvin hedelmällinen keskustelu. Olin löytänyt googlettamalla hänen nimensä ja yhteydenotto tärppäsi.”

Riihilahti piti enonsa kanssa ensimmäisen luennon Lammin juutalaispakolaisista kolme vuotta sitten pääkaupunkiseudulla. Luento on pidetty kolme kertaa, ja joka kerta väkimäärä hämmästytti

luennoitsijat – 75-100 kuulijaa jokaisella luennolla. Riihilahti ja Saarinen osallistuivat myös viimeisimpään juutalaisten suureen Limud-tapahtumaan.

Hämeenlinnassa kaksikon luento kuultiin viime syksynä Skogsterin keskiviikko-luentosarjassa. Sali oli Skogsterissakin täynnä, yhteensä 90 kuulijaa. Luentoa seurattiin kahdessa kerroksessa, sillä alakertaan luento välitettiin videoyhteydellä.

Pauli Riihilahti on kirjoittanut aiheesta kirjaa, joka on nyt saatu tarkastusluentavaiheeseen. Riihilahden ja Aimo Saarisen luento avaa tänä vuonna 10. kertaa vietettävän Lammi-viikon Peltolehdon talossa. Lisäksi mukaan on kutsuttu lammilainen Maria Veijalainen, joka on kirjoittanut pro gradu -tutkielman Lammin juutalaispakolaisista.

Lammin vanha sairaala on seissyt jo muutamia vuosia tyhjillään Kuusimäentiellä. Moni lammilainen on päästänyt ensiparkaisunsa rakennuksen toimenpidehuoneessa tai ehkä vieraillut vuodeosastolla katsomassa hoidettavana ollutta sukulaistaan tai ystäväänsä. Jotkut ovat myös asuneet rakennuksessa sen vuokrataloaikoina.

Lykky järjestää opastettuja kierroksia Lammin vanhassa sairaalassa Lammi-viikolla keskiviikkona. Taskulamput ja hengityssuojat mukaan! Kuva: Susanna Mattila

Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys Lykky ry. järjestää mahdollisuuden käydä rakennuksessa sisällä. Käynnit tehdään opastetusti muutaman hengen ryhmissä. Mukaan kannattaa varata otsa- tai taskulamppuja ja homeelle tai muille epäpuhtauksille herkistyneiden on syytä varata mukaan myös hengityssuoja.

Paikalle on kutsuttu erityisesti sairaalassa työskennelleitä kertomaan muistojaan. Mukaan on lupautunut ainakin Kirsti Kokko, lääkäri Venhon tytär.

Vanhaa Lammia -kävelykierrokselle lähdetään Peltolehdon talosta lauantaina klo 11. Matti Siivonen johdattaa kävelijät kirkonkylällä kohteisiin, joissa jokainen voi omalta älylaitteeltaan ottaa esiin Lammi-galleriaan talletetun vanhan kuvan. Näin saadaan vanhan ajan tilanne verrattavaksi nykytilaan.

Samana päivänä Peltolehtoon on kutsuttu koolle Facebookissa toimivan Lammi ennen vanhaan -ryhmän jäseniä. Vapaamuotoisessa tilaisuudessa on mahdollista jutella kasvotusten, kun tähän asti on vain vaihdettu valokuvia ja keskusteltu niistä digitaalisessa ympäristössä.

Maanmittausinsinööri Juha Riihiranta tulee luennoimaan Lammin asutuskehityksestä Lammi-viikon lauantaina Peltolehdon taloon. Kuva: Susanna Mattila

Tapaaminen huipentuu maanmittausinsinööri Juha Riihirannan luentoon Lammin pitäjän asutuskehitys ryhmäkylistä hajakyliin 1694-1855. Lammilaissyntyinen Riihiranta on tutkinut jatko-opintoihinsa liittyvässä opinnäytetyössään Lammin pitäjän asutushistoriaa 1600-luvulta 1800-luvulle. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten vanhoja väestöluettelotietoja on mahdollista hyödyntää uuden ajan maaseutuasutuksen paikantamisessa ja pitkän ajan asutuskehityksen rekonstruoinnissa.

Esitelmässä kuvataan, miten lammilaisasutus levittäytyi vanhojen ryhmäkylien ulkopuolelle torppien, uudistalojen ja siirtotilojen myötä 1700- ja 1800-luvuilla. Merkittävälle osalle Lammin kiinteistö- ja torppa-asumuksista esitetään yksityiskohtaiset sijainnit kolmena asutuskehityksen kannalta keskeisenä poikkileikkausajankohtana (1694, 1773, 1855). Lisäksi tarkastellaan Lammin alueelta laadittuja vanhoja karttoja ja niiden käyttöä asutushistoriallisena lähteenä.

Juutalaispakolaiset Lammilla 1941 -luento Peltolehdossa (Lamminraitti 22A) ma 19.8. klo 18.
Käynti vanhalla sairaalalla ke 21.8. klo 18. Omat taskulamput ja hengityssuojamet mukaan! Jokainen liikkuu sisällä omalla vastuulla, ja vain opastetusti.
Vanhaa Lammia -kävelykierros la klo 11, lähtö Peltolehdosta (Lamminraitti 22A).
Lammi ennen vanhaa -ryhmän tapaaiminen klo 12 Peltolehdossa (Lamminraitti 22A).
Juha Riihirannan esitelmä: Lammin pitäjän asutuskehitys ryhmäkylistä hajakyliin 1694-1855  Peltolehdossa (Lamminraitti 22A), klo 14.

Susanna Mattila
Lammille.fi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.