Keskiviikko 27.09.2023
Nimipäivät: Vesa

Tuuli:
 

Kastemekkonäyttelyyn kannattaa varata aikaa

Lammin seurakunta sai yhteensä 48 kastemekkoa näyttelyynsä. Vanhin mekko on vuodelta 1891, jonka näyttelyyn on tuonut Kirsti Kokko. Mekossa on kastettu hänen isoisänsä Bruuno Venho vuonna 1891. Viimeisimmäksi mekkoa on käytetty vuonna 1989, joten mekko on ollut käytössä liki sata vuotta.

Näyttelyn vanhin kastemekko on vuodelta 1891. Kuva: Susanna Mattila

Näyttelyn vanhin kastemekko on vuodelta 1891. Kuva: Susanna Mattila

Rautavirran suvun mekossa on kastettu tiettävästi noin 60 lasta, ja suurimman osan nimet on kirjailtu mekon helmaan. Hilja Rautavirran ompelema mekko on tehty vuonna 1924 ja se on nyt jo neljännellä sukupolvella käytössä. Näyttelyyn kannattaa varata aikaa, sillä näyttelyluetteloon on painettu jokaisen mekon tarina.

Näyttelyn kauneimmat kirjailut ovat ehkä Kartanon suvun kastemekossa, joka on vuodelta 1947. Kuva: Susanna Mattila

Näyttelyn kauneimmat kirjailut ovat ehkä Kartanon suvun kastemekossa, joka on vuodelta 1947. Kuva: Susanna Mattila

Kastemekon juuret ovat alkuseurakunnassa. Jo tuolloin kastettavat riisuivat tavalliset vaateensa pois ja pukivat ylleen valkoisen vaatteen. Tällä eleellä kuvattiin kasteen sisältöä, jossa ihminen siirtyi vanhasta uuteen, pahan vallasta Kristuksen valtaan.

Valkoinen väri kastevaatteen värinä kuvaa iloa, kiitollisuutta ja puhtautta ja se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symbolinen väri. Liturgisena värinä valkoista käytetään kirkkovuoden suurina juhlapäivinä kuten jouluyönä ja joulupäivänä, pääsiäisyönä ja pääsiäispäivinä sekä loppiaisena ja mikkelinpäivänä.

Rautavirran suvun kastemekko. Helmaan on kirjailtu noin 60 nimeä. Kuva: Susanna Mattila

Rautavirran suvun kastemekko. Helmaan on kirjailtu noin 60 nimeä. Kuva: Susanna Mattila

Toisen kerran kastettu pääsee pukemaan ylleen valkoisen mekon konfirmaation yhteydessä. Tosin rippilapsen valkeasta vaatteesta käytetään nimitystä alba.

Keskiajalla lapsi kiedottiin valkoiseen kapaloon tai vaippaan, myöhemmin lapselle ommeltiin kastepussi tai kasteviitta, joiden jälkeen kastevaateeksi vakiintui mekon mallinen kastepuku. Kastemekko sellaisena kuin me sen tunnemme, on noin 200 vuotta vanha perinne.

Kastemekkojen tutkimiseen kannattaa varata aikaa. Kastemekkojen tarinat ovat mielenkiintoista luettavaa. Kuva: Susanna Mattila

Kastemekkojen tutkimiseen kannattaa varata aikaa. Kastemekkojen tarinat ovat mielenkiintoista luettavaa. Kuva: Susanna Mattila

Kastemekon historian aikana se on ommeltu kulloisenkin muodin mukaisesti lyhyeksi tai pitkäksi, koristeelliseksi tai yksinkertaisemmaksi. Kaikille aikakausille yhteiseksi piirteeksi jäivät valkoinen väri, ohuet materiaalit sekä valkokirjonnan käyttö koristelussa.

Maaseudulla lapsia ryhdyttiin pukemaan kastemekkoihin vasta 1900-luvun puolella. Siihen asti kastemekko oli kaupunkilaisten ja varakkaampien tapa. Myös tapa ilmaista lapsen sukupuoli rusetin, koristenauhan tai alusmekon värillä on huomattavasti uudempi kuin itsensä kastemekon.

Kastemekkonäyttelyn avajaisia vietettiin sunnuntaina klo 15. Tilaisuuteen osallistui 65 henkilöä ja päivän aikana näyttelyyn kävi tutustumassa yhteensä noin 80 henkeä. Näyttely on avoinna alkavalla viikolla joka päivä kello 14 alkaen aina kello 18 saakka. Viimeinen mahdollisuus tutustua näyttelyyn on ensi sunnuntaina.

Susanna Mattila
Lammille.fi

 

 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.