JUSSI EERIKÄINEN: Valinnanvapauskokeilu esimerkki Kanta-Hämeen etunojasta

Hämeen Yrittäjien, Hämeen kauppakamarin, MTK Hämeen ja Hämeen liiton maakunnallisten Yrittäjäiltojen kiertue käynnistyi tänään Hämeenlinnan Raatihuoneella. Kiertue jatkuu Forssassa 7.12. ja Riihimäellä 24.1. järjestettävillä tilaisuuksilla.

Raatihuoneella hahmotettiin tulevaisuuden Hämeen rakennuspuita. Monien päällekkäisten isojen muutosten, kuten sote- ja maakuntauudistuksen sekä digitalisaation teemat olivat esillä erityisesti yritysten näkökulmasta.

Hämeen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen kertoi havainneensa, että sote- ja maakuntauudistukseen on Kanta-Hämeessä suhtauduttu etunojassa.

– Toimivaa, kilpailukykyistä ja tehokasta, naulasi Hämeen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen avaussanoissaan sote-uudistuksen ihannelopputulemaksi.

Hän muistutti, että muun muassa ikääntyvän väestön osuus on koko ajan nousussa lähitulevaisuudessa. Kanta-Hämeessä uudistuksiin suhtaudutaan hänen mielestään proaktiivisesti, josta esimerkkinä on Hämeenlinnassa lähiaikoina alkava sote-palveluiden valinnanvapauskokeilu.

Kokeilun on määrä käynnistyä Hämeenlinnassa kahden terveyskeskuksen alueella, Jukolassa ja Lammi–Tuuloksessa alkuvuoden 2017 aikana. Noin 18.000:aa asukasta koskevaan kokeiluun on saatu valtiolta kahden miljoonan euron avustus.

Jukka Lindberg pitää valinnanvapauskokeilua hyvänä. Samalla hän valitteli, että valinnanvapauteen liittyvästä lainsäädännöstä ei vielä voi sanoa mitään.

– Kokeillaan mitä tapahtuu, eli miten ihmiset valitsevat palvelunsa julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja toisaalta, alkavatko palveluntuottajat jotenkin valikoida asiakkaitaan, kuvaili Kanta-Hämeen sotea valmistelevan Oma Hämeen projektipäällikkö ja muutosjohtaja Jukka Lindberg.

Lindberg toisaalta pahoitteli, että sotea koskevan lainsäädännön valinnanvapautta koskevasta osiosta ei vielä pysty sanomaan paljoakaan. Hän nosti Oma Hämeessä paljon huomiota saaneina kokonaisuuksina esiin Hattulan ja Forssan isot ulkoistukset.

Raatihuoneella puhuttiin digitalisaatiosta ja hallinnon uudistuksista.

– Käytämme paljon energiaa sen pohdintaan, tuleeko niissä maakunnan intressi huomioiduksi.

Hämeenlinnassa pyritään hänen mukaansa siihen, että myös pienet yritykset voisivat hyötyä valinnanvapaudesta.

– Yrityskenttä on tosin viime vuosina keskittynyt.

Yrittäjäillat ovat yrittäjille hyvä väylä myös tutustua maakunnan elinkeinoelämän ja maakuntahallinnon edushenkilöihin. Vaikka Verkatehtaalla velloi tänään päivänpolttava keskustelu junaliikenteestä, keskittyi hiljattain tehtävässään aloittanut maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen puheenvuorossaan Raatihuoneella muun muassa digitalisaation ja joukkoliikenteen yhdistämisen mahdollisuuksiin.

Joukkoliikenteeseen liittyvät digitaaliset innovaatiot olivat keskeisesti esillä maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen esityksessä.

Hän esitteli muun muassa MAASia eli yritystä joka yhdistelee eri joukkoliikennemuotoja liikkujan kannalta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Matkaaminen maksetaan mobiilisti.

– Liikkuminen palvelullistuu ja kaupungintumisen lisääntyessä suhde liikkumisvälineiden omistamiseen muuttuu, Ahonen sanoi.

Hän kuitenkin lisäsi, että myös perinteinen saavutettavuus säilyy tärkeänä arvona.

Ahosen mukaan digitalisaatio hävittää jopa merkittävän osan vanhoista ansainnan mahdollisuuksista, mutta samalla avautuu uusia mahdollisuuksia.

TEKES on aloittamassa Euroopan johtavan älyliikenteen kokeilualustan rakentamista Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen muodostamalle Suomen kasvukäytävälle. Ahonen kertoi, että Hämeessä on työnimen Smart Häme alla hahmoteltu omia hankkeita muun muassa TEKESin ja EAKRin rahoituksella.

Liikenteen lisäksi esimerkiksi matkailussa Go Hämeen nimellä käynnistynyt seudullinen kehittäminen voisi Ahosen mielestä hyötyä digitalisaatiosta. Yhteinen tekninen alusta antaa pienillekin matkailuyrityksille mahdollisuuden hyödyntää digitalisaatiota.

Hämeen Yrittäjät pelkää kuntatason jäävän liian heikoksi uudistuksessa, kertoi toimitusjohtaja Juha Haukka.

Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka sanoi, että hallinnon uudistuksissa onnistutaan, kun ongelmakohtia ratkotaan heti niiden ilmaantuessa ja nostetaan asioita myös julkisuuteen sitä mukaa, kun niitä tulee esiin.

– Hämeen Yrittäjien lausunnossa yrittäjien keskusjärjestölle arvioitiin, että kuntataso on uudistuksessa jäämässä liian pieneksi, vaikka kunnille pitäisi jäädä muun muassa elinvoiman edistäminen.

Yrittäjä Jarmo Mäki-Uuro totesi yleisöpuheenvuorossaan, että rakennusalankin julkisissa urakoissa pilkkominen pitäisi saada käytäntöön. Nyt urakat hänen mukaansa keskittyvät liiaksi vain isoille yrityksille jotka mahdollisesti teettävät aliurakoita paikallisilla korkeintaan omakustannushintaan.

Mäki-Uuro jopa epäili, että seudun väestön vähentyminen johtuu siitä, että töitä ei ole paikallisille yrittäjille tarjolla järkevään hintaan.

– Hämeen Liiton toimintasuunnitelmassa on mainittu erityisesti päätöksenteon yritysvaikutusten arviointi, vastasi Juha Haukka.

Eurooppalaisen aluehallinnon hyvin tunteva Matti Lipsanen sanoi, että tästä uudistuksesta muutosjohtajakin innostuu.

Puheenvuoron käytti myös muutosjohtaja Matti Lipsanen Hämeen Liitosta. Maakuntauudistuksen valmistelua johtava Lipsanen kertoi muun muassa, että nykyiset elinkeino- ja työllisyyspalvelut kootaan maakuntiin yritysten kasvupalveluiksi.

MTK Hämeen toiminnanjohtaja Päivi Rönni puolestaan kertoi, että maatalouden kannalta aluehallinnon uudistus on lähtökohtaisesti hyvä asia. Hän nosti esiin mahdollisuuden saada maakuntauudistuksen yhteydessä oma lautakunta maaseutuasioille.

Juha Reinikainen

Päivi Rönni MTK Hämeestä väläytti omaa lautakuntaa maaaseudun asioille.