Juhlasta jouduttiin luopumaan, seppeleenlasku toteutettiin

Kutsut ehdittiin jo postittaa, ohjelma oli valmiina, tila ja tarjoilut varattuna. Maakunnan sotainvalidit, heidän puolisonsa ja tukihenkilönsä olivat valmistautuneet juhlimaan Sotainvalidien Hämeenlinnan osaston 80 vuotista olemassaoloa Punaportilla. Sitten koronatilanteessa tapahtui käänne huonompaan, ja juhla oli pakko siirtää myöhempään ajankohtaan.

Anja Huostila muistutti puheessaan, ettei Suomen sosiaaliturva ollut kovin korkealla tasolla 80 vuotta sitten. Sodassa särkyneitä oli kuitenkin autettava. Työhön ryhdyttiin lahjoitus- ja keräysvaroin. Kuva: Susanna Mattila

Hämeenlinnan sankarihaudoilla vietettiin kuitenkin muistohetki ja laskettiin Hämeenlinnan seudun sotainvalidien seppeleet sankarivainajien haudoille. Lammin kunnianosoituksessa seppeleen laskivat Anja Huostila ja Matti Veräväinen. Karjalaan jääneiden muistomerkeille seppeleen laskivat Kaija Rahomäki ja Esko Lahti. Tuuloksen sankarihautausmaalla seppeleenlaskusta huolehtivat Heikki ja Irja Karisto. Järjestäjien iloksi Lammin hautausmaalle seppeleenlaskua tuli seuraamaan yksi sotainvalidi ja useita sotainvalidien puolisoja.

Hämeenlinnan seudun sotainvalidien seppeleen Lammin sankarihaudalle laskivat Anja Huostila ja Matti Veräväinen. Kuva: Susanna Mattila

“Suomi on ainoa maa, joka on tuonut kaatuneet sotilaansa haudattavaksi kotiseurakuntien kirkkomaahan. Nämä sankarihaudat kertoat omaa kieltään sodan vaatimista uhreista. Hämeenlinnan sotainvalidit kunnioittavat sodissamme kaatuneitten aseveljiensa muistoa”, sanoi Anja Huostila tilaisuudessa.

Karjalaan jääneiden muistomerkille seppeleen laskivat Kaija Rahomäki ja Esko Lahti. Kuva: Susanna Mattila

Lammin seurakunnan kappalainen Sari Järä totesi puheessaan, että veljesliiton perustamispäivä on hyvin pian pyhäinpäivän jälkeen. Päivän, jolloin olemme tottuneet muistelemaan poisnukkuneita rakkaitamme. Hän totesi, että päivä sopii myös hyvin myös sotiemme tuottaman surun ja kivun, kärismyksen muistamiseen, yhdessä. Tilaisuuden lopuksi veisattiin yhdessä Isänmaan virsi Siunaa ja varjele meitä, virsi 584.

Seurakunnan tervehdyksen tilaisuuteen toi kappalainen Sari Järä. Kuva: Susanna Mattila

Sotainvalidien veljesliitto perustettiin välirauhan aikana, 18.8.1940. Hämeenlinnan osaston perustaminen tapahtui 3.11.1940. Neljä vuotta sitten Hämeenlinnan osastoon liitetty Lammin-Tuuloksen osasto perustettiin kolme vuotta myöhemmin. Talvisota oli päättynyt kestettyään armottomat 105 päivää, ja sen aikana vammautuneiden miesten turvaksi tarvittiin edunvalvontajärjestö. Talvisota vaati uhrikseen 20 000 kaatunutta, sodassa saadun vamman kanssa opetteli elämään yli 43 000. Veljesliittoa perustettaessa ei vielä tiedetty, että jatkosota tulisi moninkertaistamaan nämä luvut. Sodan päätyttyä Suomessa oli yli 96 000 sotainvalidia.

Sosiaaliturva ei ollut 80 vuotta sitten vielä kovinkaan kehittyneellä tasolla. Ei ollut juurikaan sairaaloita tai hoitolaitoksia, puutetta oli lääkäreistä, hoitotarvikkeista ja lääkkeistä. Sotainvalidien veljesliitto ryhtyi keräämään rahaa hoito- ja kuntoutuslaitosten rakentamista varten. Rahankeräyksillä ja lahjoitusvaroin ryhdyttiin tuomaan tukea ja turvaa sodassa särjetyille.

Susanna Mattila