Perjantai 10.07.2020
Nimipäivät: Saima, Saimi
Lammi
Pilvistä
12°C
Tuuli: 2 m/s EL
 

Hovinkartanon taidekesä alkaa lauantaina

Hovinkartanon Taidekeskuksessa on viime vuosien tapaan näyttelyt avoinna heinäkuussa. Taiteilijalistaus hengästyttää jo, vaikka kaikkia nimiä ei ole vielä julkistettu.

Jugendlinnaan tulee lammilaisen Eero Pöyhtärin ja hämeenlinnalaisen Ulla Kauhasen töitä. Valkoisessa talossa on Marjo Wassmanin näyttely ja Makasiini-galleriassa Hämeenlinnan Taideyhdistyksen Lasikatto -näyttely.

Marjo Wassmanin akryylimaalaus on esillä Valkoisessa talossa.

Marjo Wassmanin akryylimaalaus on esillä Valkoisessa talossa.

– Näyttely on Eurooppalaisen kulttuuriyhdistyksen kanssa yhdessä tuotettu ja siinä naistaiteilijat pohtivat naisen asemaa, kertoo näyttelyn kuraattorina toimiva taiteilija Pirjo Heino.

Navetan alakertaan ripustetaan Suomineito nyt -näyttely, johon on tullut hakemuksia kesäkuun alkupäiviin saakka. Augustin kellari otetaan muutaman vuoden tauon jälkeen käyttöön.

– Sinne tehdään Kaamosvaloa omin voimin kyläyhdistyksen työpajana, Pirjo Heino kertoo.

Pirjo Heino ja Riitta Tarvainen ovat ahkeroineet jälleen uuden tilan Hovinkartanolle. Hirsirakennus toimi aikoinaan varastona ja työtilana kasvihuoneille. Kuva: Susanna Mattila

Pirjo Heino ja Riitta Tarvainen ovat ahkeroineet jälleen uuden tilan Hovinkartanolle. Hirsirakennus toimi aikoinaan varastona ja työtilana kasvihuoneille. Kuva: Susanna Mattila

Hovinkartanoon on valmistunut uusi tila, kasvihuoneen päädyssä olleeseen tarvikevajaan. Hirsinen rakennus oli pitkään käyttämättä, kun myrsky kaatoi vaahteran sen päälle ja rikkoi katon.

Nyt katto on vaihdettu valokatteeseen ja vaja on sisustettu viihtyisäksi oleskelutilaksi. Seinälle on ripustettu slovakialaisen Helmut Bistikan töitä. Valohuoneeseen kuljetaan vanhan kasvihuoneen perustuksen muodostamaa kujaa pitkin.

Isän ostama Deutch on esillä navetan ylisillä. Riitta ei sitä myy, vaikka moni olisi ostanut, toimiva peli. Kuva: Susanna Mattila

Isän ostama Deutch on esillä navetan ylisillä. Riitta ei sitä myy, vaikka moni olisi ostanut, toimiva peli. Lokasuojan päällä on matkustajan istuin. Kuva: Susanna Mattila

Aarreaitta on navetan vintillä. Esillä on museotavaraa, joka ei ole myytävänä sekä kirpputoritavaraa, josta voi tehdä löytöjä. Esillä on esimerkiksi Riitta Tarvaisen isän 1950-luvulla Helsingin maatalousnäyttelystä hankkima Deutch-merkkinen traktori. Aikansa edistyksellinen innovaatio.

– Tällä traktorilla olen opetellut ajamaan, eikä se ole myynnissä, Tarvainen kertoo.

Tulevaan näyttelykuukauteen Hovinkartanossa suunnataan juhlavissa tunnelmissa. Näyttelytoiminnan aloittamisesta tulee kuluneeksi 30 vuotta. Alkuvuosina Hämeenlinnan taidemuseo oli apuna, kun kartanoon valittiin taiteilijoita. Taide myös kävi hyvin kaupaksi.

– 90-luvun laman myötä taiteen ostaminen loppui kuin seinään. Jopa pankit ja muut julkiset laitokset lopettivat taiteen ostamisen, vaikka olisi ollut varaakin tukea taidetta. Ei haluttu aiheuttaa pahoja puheita, Riitta Tarvainen muistelee.

Hovinkartanon näyttelyihin ovat osallistuneet sellaiset nimet kuin Kuutti Lavonen, Outi Kirves, Heta Norros ja Visa Norros, Juhani Harri, Väinö Rouvinen. Heta Norros oli useana vuonna ripustamassa näyttelyn. Avajaisiin haettiin aina sen ajan julkkiksia. Presidentinvaalivuonna Raimo Ilaskivi veti Hovinkartanon avajaisiin 450 vierasta.

Näyttely oli avoinna koko kesän, mutta opastukset ja vieraiden viihdyttäminen oli lähinnä aviomies Riston vastuulla. Hänelle opastaminen ja ihmisten kanssa seurustelu oli luontaista ja helppoa. Riitta hoiti maatilan töitä ja lypsi lehmät.

– Siihen aikaan me haimme työt taiteilijoilta, pitkienkin matkojen takaa. Joka kesä töitä haettiin pariltakymmeneltä eri taiteilijalta, Riitta muistelee.

Näkymä ulapalle on Seija Rissasen akryylimaalaus, ja tulee esille Suomineito nyt -näyttelyyn.

Näkymä ulapalle on Seija Rissasen akryylimaalaus, ja tulee esille Suomineito nyt -näyttelyyn.

Hauho oli tunnettu pitäjä siitä, että kunnan matkailutarjonta oli osattu paketoida sopiviksi kokonaisuuksiksi. Paketti saattoi sisältää tutustumisen ja opastuksen Hauhon kirkossa, käynnin Ilosen puutyössä ja lounaan ja taidenäyttelyn Hovinkartanossa.

– Se oli pitkälti käsityötä. Meillä oli pöydät täynnä esitteitä, kun niitä niputettiin valmiiksi. Risto kiersi Hämeen Matkailun ihmisten kanssa Rovaniemeä myöten kertomassa Hauhon matkailutarjonnasta.

Vuosi 2003 muutti Hovinkartanon elämän varsin perusteellisesti. Taidenäyttelyjen armoitettu tarinankertoja sairastui ja menetti kykynsä tuottaa puhetta.

Taidenäyttelytoiminta rysähti Riitan niskaan. Päätettiin lyhentää näyttelyaikaa. Samana vuonna Hovinkartanon traktorihalli paloi ja Riitta päätti luopua lehmistä.

Seija Rissasen akryylimaalaus Pohjoista valoa on esillä Suomineito nyt -näyttelyssä.

Seija Rissasen akryylimaalaus Pohjoista valoa on esillä Suomineito nyt -näyttelyssä.

Vuonna 2006 perustettiin Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys ja päätettiin remontoida navetasta näyttelytila.

– Olimme Männistön Jarin ja Rantalan Irjan kanssa hakemassa töitämme pois, kun saimme päähämme kurkistaa tyhjillään olevaan navettaan. Siitä se ajatus sitten lähti, kertoo Pirjo Heino, Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistyksen puuhanainen.

Navetan kunnostukseen saatiin Ely-keskukselta rahaakin. Taidenäyttelytilaksi muuttaminen oli kuitenkin jumalaton työ, välipohjan vanhoja eristeitä kärrättiin päiväkausia.

Vielä ei ole päätetty, miten 30 vuoden taivalta juhlitaan. Yksi tilaisuus voisi olla näyttelyn päättyessä, mutta juhlinta saattaa mennä ihan työn merkeissä.

– Onhan se vähän sellainen Entäs nyt Hovinkartano? -hetki, Riitta Tarvainen miettii.

 

Susanna Mattila
Lammille.fi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.