Perjantai 09.12.2022
Nimipäivät: Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli
Lammi
Selkeää
-9°C
Tuuli: 2 m/s ESE
 

Sahtia lähes koko elämä

Pekka Kääriäinen oli 14-vuotias, kun hän teki ensimmäisen oman sahtinsa. Jo aiemmin hän oli autellut naapurissa asunutta Pentti Rantasta sahdin teossa, ja Rantanen oli puolestaan auttamassa nuorta tekijää ensimmäisen sahdin teossa.

– Ilman Penttiä se tuskin olisi onnistunutkaan, Kääriäinen sanoo ja kertoo saaneensa lainaksi myös puisen saavin, josta sahtivierre juoksutettiin katajapedin läpi.

Paljon on sahtia virrannut noista ajoista. Itse asiassa yli miljoona litraa – pelkästään myyntiin valmistettua sahtia. Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Kääriäinen aloitti kaupallisen sahdin valmistuksen. 1980-luvun puolivälissä Kääriäisen pro gradu -tutkielman aiheena oli Sahtivierteen puoliteollinen valmistus ja samoihin aikoihin hän perusti yrityksensä, tosin PK-Trading -nimisenä. Lammin Sahti Oy vaihtui yrityksen nimeksi vuosikymmenen loppupuolella.

Ensimmäisenä virallista sahdin valmistuslupaa hakivat joutsalaiset sahdin valmistajat, mutta Pekka Kääriäinen ei malttanut olla laittamatta omaa hakemustaan myös sisään. Olihan hänellä näyttöä valmistuksen mahdollistamisesta ja tutkimuspohjaa, yhdessä VTT:n kanssa tehtyä.

– Kun luvat yllättäen tulivat keväällä 1987 sekä Joutsaan että Lammille, sain etulyöntiaseman. Olin nimittäin valmistanut 200 litran koelaitteiston kauppakorkean lopputyötäni varten. Tilat ja laitteet hyväksytiin ja pääsin myymään ensimmäiset viralliset sahdit Lammin Pellavamarkkinoilla 13.6.1987. Siitä muodostui todellinen mediatapahtuma, lehdistöä oli runsaasti paikalla todistamassa tätä historiallista hetkeä.  Sahtia virtasi muutaman tunnin aikana yli 1000 litraa.

Tuolloin kaikki alkoholin valmistus tapahtui Alkon lukuun. Myös tilaajaosapuoli tarvitsi luvan sahdin ostoon. Vuoden 1988 alusta Alko laajensi lupaa niin, että se otti otti sahdin tilausmyyntiin, mutta ei myymälöihin.

– Tilaajien piti ensin maksaa sahti ennakkoon Alkossa ja noutaa tuote valmistajalta. Vaimoni Sirpa perusti Lammin paperin ja myymälä avattiin Lammin Alkon viereen. Asiakkaat kävivät Alkossa maksamassa, ja noutivat kanisterin paperikaupan kylmiöstä luovutustodistusta vastaan. Kutsuimme noita todistuksia resepteiksi.

Vuosien varrella sahtia on viety pieniä määriä aina USA:ta myöten. Pekka Kääriäinen on käynyt valmistamassa sahtia muun muassa viimeksi keväällä 2015 Connecticutin Oxfordissa. Tämä sahti myytiin New Yorkin ja sen lähialueiden pubeissa. Lammin Sahtiin on liitetty 2000-luvulla Kahvila Tyyrpuuri Heinolassa, Lahden satamassa toimivat Kanttiini Risa Robell ja oma valmistuspaikka ja vähittäismyymälä Kauppakeskus Tuulosessa.

Lammin Sahdin kautta on aloitettu myös maamme suurimpien oluttapahtumien järjestäminen. Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumia on järjestetty 13 vuoden ajan Lahdessa, Tampereella, Turussa, Raumalla ja Helsingissä. Myös MTK:n kanssa vuosittain järjestettävä Herkkujen Suomi ja Syystober ovat Lammin Sahdin tapahtumia.

Uusin aluevaltaus on tislaustoiminta. Kaikki jälkivierre ja erikseen valmistettu rankki tislataan tisleeksi, joka päätyy suoraan ravintolamyyntiin Bryggeri Helsinkiin tai tynnyröidään kypsymään viskityyppiseksi Sahdin Hengeksi eli The Spirit of Sahti.

Bryggeri Helsinki eli panimoravintola Helsingissä oli pitkään Pekka Kääriäisen haave. Unelmasta tuli totta 2013, jolloin Bryggeri avattiin monien mutkien jälkeen. Mukaan tarvittiin Helsinki Leijona, joka oli ryhtynyt kunnostamaan Helsingin vanhan keskustan kolmea korttelia.

Yhtiökumppaneiksi Kääriäinen löysi ravintolapäällikkö Olli Majasen ja keittiömestariksi Ali Suvialan. Panimomestarina toimii Mathias Hüffner.

– Bryggerin tiloissa toimi aikaisemmin kaupungin arkisto. Se tyhjennettiin vuonna 2012 ja vappuna 2013 Bryggeri avattiin, Kääriäinen kertoo.

Bryggerin suurin yksittäinen tuote ovat omat tuoreoluet, joita on tehty kolmen ja puolen vuoden aikana noin 40 erilaista. Bryggerissä on alusta saakka haluttu yhdistää hyvä ruoka ja oluet, joten á la carte -listalta löytyy aina olutsuositukset jokaiselle ruualle. Bryggerissä järjestetään myös tasting -tilaisuuksia panimokierrosten yhteydessä.

Helsinki Beer Festivalin asiantuntijaraati valitsi Bryggeri Helsingin Vuoden Olutravintolaksi maaliskussa 2016. Helsinki Beer Festivalin asettamassa raadissa Vuoden olutravintolan valitsivat olutkouluttaja Mikko Salmi, oluenharrastaja Hannu Nikulainen, toimittajat Sakari Nupponen ja Mariaana Nelimarkka sekä Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen.

Pekka Kääriäinen ja Mika Tuhkanen palkittiin 28.10.2016 Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnolla. Kuva: Fred Karlsson

Pekka Kääriäinen ja Mika Tuhkanen palkittiin 28.10.2016 Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnolla. Kuva: Fred Karlsson

Lokakuun lopussa Pekka Kääriäinen sai uuden tunnustuksen. Vuonna 2008 perustettu Pienpanimoliitto ja Kääriäinen sen perustajana palkittiin Lentävä lautanen -ruokakulttuurin edistämispalkinnolla yhdessä nykyisen puheenjohtaja Mika Tuhkasen kanssa. Palkinnon myönsi Elo-säätiö ja se luovutettiin Kääriäiselle 28.11.2016.

Palkintoperusteissa todetaan, että Pienpanimoliitto ry on tehnyt monipuolista työtä suomalaisen olutkulttuurin ja alan yrittäjien hyväksi. Rikas suomalainen olutkulttuuri ja alan yrittäjät ovat tulleet entistä näkyvämmiksi oluen ympärille luotujen tapahtumien ansiosta.

Pienpanimotoiminta on aktivoinut ihmisiä oluen tarinoiden kautta tutustumaan oman paikkakuntansa historiaan. Se on saanut suomalaiset näkemään kotimaisen valmistuksen merkityksen sekä ymmärtämään oluemme monet maut ja mahdollisuudet. Hyvä yhteistyö eri kokoisten alan toimijoiden kesken luo pohjaa myös suomalaiselle olutviennille.

Ja kaikki tämä alkoi 14-vuotiaan pojan sahtiharrastuksesta. Mutta myös 200 litran sahtikuurnasta ja kauppakorkean lopputyöstä.

– Kauas on tultu pieneksi yritykseksi Lammin Liesosta, Kääriäinen toteaa.

Susanna Mattila

(Lammille.fi)

Lähde: Lammin Kotiseutulehti 2015

1 kommentti

  1. Maija-liisa:

    Karjalaispoika kaappasi sahdin ja hämäläiset katseli vierestä,oikein helsinkiin olet ehtinyt viedä ,onnea ja verot hämeenlinnaan kun talous vaati aina vaan lisää euroja,myös eläkemummon ropot,,,

     

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.