Kysely: Moni huolissaan kodin paloriskeistä

Tulipalot ja vuodot huolestuttavat laajalti LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueella asuvia. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin suomalaisilta, mistä kotitalouteen mahdollisesti kohdistuvista vahingoista he ovat eniten huolissaan. LähiTapiola Loimi-Hämeen alueen vastaajista 43 prosenttia kertoo olevansa huolissaan tulipalosta tai muusta palovahingosta ja vajaat 41 prosenttia vuodosta tai muusta vesivahingosta. Tuloksissa tulipalot nousevat selvästi suuremmaksi koetuksi vahinkoriskiksi kuin esimerkiksi asuntomurto, varkaus tai myrskyn aiheuttamat vahingot.

LähiTapiola Loimi-Häme toimii Hämeenlinnan, Forssan, Loimaan ja Valkeakosken seuduilla kaikkiaan 14 kunnassa.

– Valtaosa kotivakuutuksesta korvaamistamme vahingoista on erilaisia irtaimistovahinkoja, mutta on tietysti täysin ymmärrettävää, että palot ja vuodot huolettavat ihmisiä eniten. Palovahingot ovat tänä vuonna lisääntyneet LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella. Olemme korvanneet syyskuun loppuun mennessä noin 80 palovahinkoa, kun aikaisempina vuosina palosta tai savusta aiheutuneita vahinkoja on sattunut saman verran koko vuoden aikana. Omalle kohdalle sattuessa esimerkiksi tulipalo voi olla kokemuksena hyvin raskas. Rakennuspaloista maksamamme kymmenien ja jopa satojen tuhansien eurojen korvaukset kertovat siitä, miten suurta vahinkoa tuli voi aiheuttaa. Palojen ehkäisy on tietysti tärkeintä ihmishenkien suojelemiseksi, sanoo korvauspäällikkö Hanna-Leena Ikonen LähiTapiola Loimi-Hämeestä.

Pelastustoimen tilastojen mukaan palokunnat saavat vuosittain hälytyksen noin 3.000 asuin- ja vapaa- ajanrakennusten paloon. Yleisimmät syttymissyyt rakennuspaloissa ovat ruoanlaitosta sekä erilaisista koneista ja laitteista alkunsa saaneet palot. Kuitenkin myös esimerkiksi tulisijoista ja savuhormeista saa vuosittain alkunsa noin 600 rakennuspaloa, kertoo pelastustoimi.

– Aina kun tulen kanssa ollaan tekemisissä, on tulipalon mahdollisuus olemassa. Se kannattaa pitää mielessä etenkin nyt syksyn kylmetessä ja lämmityskauden alkaessa. Kallistuneet sähkö- ja muut lämmityskulut ovat saaneet monet hamstraamaan polttopuita ja lisäämään puunpolttoa. Onkin tärkeää tiedostaa tulisijan paloriskit, jotta vältymme lisääntyneiltä tulipaloilta. Kestääkö takkasi kovaa lämmitystä? Nuohous auttaa ehkäisemään paloja Jos ottaa pitkään pois käytöstä olleen tulisijan taas käyttöön, on hyvä muistaa muutama asia. Jos tulisija on ollut yli kolme vuotta käyttämättä, se tulee jo lainkin mukaan nuohota. Pelastuslain mukaan vakituisten asuntojen tulisijat tulee nuohota vähintään vuoden välein ja vapaa-asuntojen vähintään kolmen vuoden välein.

Nuohooja poistaa tulisijaan ja hormeihin kertyneet noen, pien ja roskat, mikä ehkäisee nokipaloja. Samalla nuohooja myös tarkistaa tulisijan kunnon, jolloin voidaan havaita ajoissa palovaaraa aiheuttavat viat.

– Meillä LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella sattuu vuosittain muutamia hormeista lähteneitä paloja, joiden pahimpina seurauksina on ollut koko rakennuksen tuhoutuminen korjauskelvottomaksi, kertoo Ikonen.

Tärkeää on myös tuntea oma tulisijansa. Esimerkiksi monissa uudemmissa omakotitaloissa on kamiinatyylisiä ”tunnelmatakkoja”, joita ei ole tarkoitettu jatkuvaan lämmitykseen. Jos niitä nyt aletaan käyttää enemmän, saattaa esimerkiksi valmishormi ylikuumeta ja aiheuttaa syttymisriskin välipohjien tai katon läpivienneissä. Ennen lämmitystapojen muuttamista onkin turvallisinta kaivaa takan käyttöohje esiin ja varmistaa, kuinka suurta polttomäärää ja -tahtia tulisija kestää.