Yhdessä vieraslajeja vastaan

Yöpakkasia on tänä vuonna riittänyt viime vuosien valossa yllättävän pitkälle kevääseen. Nyt kun ne vähitellen alkavat väistyä, alkaa luontokin herätä ja niin hyödyllisten ja kauniiden kasvien kuin haitallisten ja jopa vaarallisten vieraslajienkin uudet versot puskea maasta.

Huhti-toukokuu on erinomaista aikaa kitkeä haitallisia vieraskasvilajeja pihoilla ja puutarhoissa. Pienistä taimista syntyy merkittävästi vähemmän ongelmallista kasvijätettä kuin monta metriä korkean täysikasvuisen kasvuston niittämisestä.

Esimerkiksi vihuliaista jättiputkea on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa torjua keväällä, sillä pienistä taimista on merkittävästi pienempi todennäköisyys saada iholleen ihovaurioita aiheuttavaa kasvinestettä niitä kitkettäessä.

Jättiputki on helpoin hävittää taimena. Silloinkin on muistettava käyttää suojaimia. Kuva: Terhi Ryttäri

– Työssä on kuitenkin ehdottomasti muistettava käytettää kunnolla suojaavia, muovitettuja puutarhakäsineitä, muistuttaa Luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellaan sellaiset lajit, jotka aiheuttavat ihmisille tai luonnolle ekologista, terveydellistä, taloudellista tai kulttuurista haittaa. Suomessa tunnetuimpia haitallisia vieraskasvilajeja, jättiputkien lisäksi, ovat jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini ja japanintatar.

– Voimme pysäyttää Suomessa olevien haitallisten vieraslajien leviämisen jos toimimme jokainen joko ilmoittamalla vieraslajihavaintomme, osallistumalla torjuntatalkoisiin tai varmistamalla, ettemme itse vahingossa edistä vieraslajien leviämistä. Syntyvä kitkentäjäte on aina käsiteltävä omalla tontilla. Älä siis kippaa jätteitäsi luontoon. Luvattomat kasvijätetunkiot ovat haitallisten vieraslajien merkittävimpiä leviämisväyliä, Seppälä vetoaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain haitallisten lajien torjuntatalkoita. Voit myös itse aktivoitua asuinalueellasi keräämällä kartoitus- tai torjuntaporukan. Keski-Hämeen ympäristöyhdistys on järjestänyt yhdessä Sydän-Lammin kyläyhdistyksen kanssa lupiinin ja jättipalsamin kitkentätalkoita Untulassa.

Neljänä kesänä Untulan torjuntatalkoista vastannut Anja Vitie arvelee, että kevään edistymisestä riippuen kesäkuun alussa aloitetaan Untulassa taas työt.

– Tänä vuonna on tarkoitus urakoida myös jättipalsamin kanssa, mutta tarkemmat suunnitelmat ovat vielä työn alla, hän kertoo.

Anja on kitkentätalkoiden yhteyshenkilö, joten häneltä voi tarvittaessa kysyä paitsi talkoisiin liittyvistä asioista, myös vinkkejä lupiinin ja jättipalsamin torjuntaan.

Toimi näin myrkyllisen jättiputken kanssa:
– Yleisimmän jättiputkilajin, kaukasianjättiputken varsi on karvainen ja punaviolettipilkullinen
– Ilmoita kaikki jättiputkihavaintosi eteenpäin vieraslajiportaalin kautta
– Käytä aina hyvin suojaavia eli kumitettuja käsineitä pienikokoisia taimia torjuessasi, täysikasvuisten jättiputkien torjunnassa suojaa kunnolla myös koko keho silmiä ja kasvoja myöten.
– Kitketyt jättiputkitaimet voi laittaa suljettavaan kompostoriin ilman huolta leviämisestä.
– On erittäin tärkeää estää uusien siementen tuotto, joten kukinnot on hyvä poistaa tavattaessa.
– Mikäli jättiputkikasvusto on ehtinyt tehdä siementä, voi sitkeästä siemenpankista nousta uusia taimia vielä kahdeksan vuoden ajan.

Lisää ohjeita ja vinkkejä vieraslajien tunnistukseen ja torjuntaan saat vieraslajiportaalista. Facebookin Vieraslajit-ryhmästä voit myös kysyä apua lajien tunnistukseen ja torjuntaan.

Lammille.fi