Perjantai 02.12.2022
Nimipäivät: Anelma, Unelma
Lammi
Melkein pilvistä
-3°C
Tuuli: 4 m/s E
 

Viljelijöiden ahdinko jatkuu, valtio yrittää helpottaa

Suomalaisen alkutuotannon kannattavuuskriisi ei hellitä, vaikka elintarvikevienti on jo lähtenyt kasvuun. Työ maa-, elintarvike- ja luonnonvaratalouden vahvistamiseksi jatkuu.

Vuoden 2018 budjettiriihessä sovitun mukaisesti luonnonhaittakorvauksien vuoden 2018 leikkaukset puolitetaan siirtämällä tähän tarkoitukseen yhteensä 21 miljoonaa euroa. Ratkaisun seurauksena luonnonhaittakorvaus alenee vuonna 2018 vain viisi euroa hehtaaria kohden, kun aiemmin kaavailtiin suurempia leikkauksia. Lisäksi kohdennetaan 3,5 miljoonaa euroa elintarvikeviennin ja menekin edistämiseen. Teknisesti nämä määrärahojen siirrot tehdään lisätalousarvioiden yhteydessä.

– Elintarvikevienti on lähtenyt kasvuun, mikä on hieno asia. Valitettavasti viennin kasvu ei ole vielä helpottanut viljelijöiden ahdinkoa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa.

– Avainasemassa kannattavuuden parantamisessa on ruokamarkkinoiden nykyistä oikeudenmukaisempi toiminta. Tällä hetkellä tuotteista saatava hinta ei jakaudu oikeudenmukaisesti ruokaketjun toimijoiden kesken. Tämän osalta valmistelu maa- ja metsätalousministeriössä jatkuu.

Ensi perjantaina pääsee kokeilemaan entisaikain heinäntekoa Hauhon kirkonkylässä Hauho-Seuran Heinäpäivä-tapahtumassa. Kuva Jouni Lehtonen.

Hauho-Seuran Heinäpäivä-tapahtumassa yleisö sai kokeilla heinäntekoa vanhan ajan tyyliin. Nykyviljelijä korjaa kuivaheinänkin koneellisesti. Kuva Jouni Lehtonen.

Maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen on vuoden 2018 talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan varattu kaksi miljoonaa euroa. Puolet summasta kohdistetaan lomituksen sijaisavun maksujen huojennukseen, ja toinen puoli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toteuttamaan Välitä viljelijästä -hankkeeseen.

Luonnonvaratalouden määrärahat kasvavat ensi vuonna nettomääräisesti 4 miljoonalla eurolla. Merkittävin lisäys kohdistuu Metso-ohjelmaan. Myös riista- ja kalatalouden edistämiseen tarkoitetut määrärahat nousevat riistanhoitomaksuun ja kalastonhoitomaksuun esitettyjen korotusten vuoksi.

Maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen määrärahat vähenevät nettomääräisesti 1,6 miljoonalla eurolla. Vähennys johtuu säästöistä ja infrastruktuuri-investointien pienenemisestä. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuodeksi määrärahoja noin 2,6 miljardia euroa. Budjettiesityksessä määrärahat kasvavat 10,5 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarvioon verrattuna.

Tulokertymäarvio vuodelle 2018 on 854 miljoonaa euroa, mikä on noin 32 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Muutos johtuu pääosin EU:lta saatavan tulokertymän vähennyksestä.

Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 69 prosenttia (1 796 milj. euroa), maaseudun kehittämisen 16 prosenttia (413,9 milj. euroa), luonnonvaratalouden noin 8 prosenttia (199,0 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen viisi prosenttia (132,2 milj. euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen vajaa kaksi prosenttia (47,1 milj. euroa) ja Metsähallituksen alle prosentti (6,5 milj. euroa).

 

Lammille.fi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.