Tiistai 24.11.2020
Nimipäivät: Lempi, Lemmikki, Sivi
Lammi
Melkein pilvistä
2°C
Tuuli: 4 m/s LPL
 

Valokuvakirja Lammin raitin vaiheita on julkaistu

Jaakko Rautavirta on erityisen tyytyväinen kirjan kanteen. “Jos yhden kuvan toivoisin löytäväni, se olisi kuva isäni synnyinkodista ennen vuoden 1918 paloa”, hän sanoo. Kuva: Susanna Mattila

Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksen ensimmäinen suurhanke,valokuvakirja Lammin
raitin vaiheita julkaistiin ARS Peltolehto -näyttelyn yhteydessä.

Lammin raitin vaiheita -valokuvakirja sisältää yli sata sivua ja noin 130 valokuvaa Lammin kirkonkylältä ja lähimaastosta. Painosmäärä on 1.000. Vanhimmat kuvat ovat vuodelta 1892 ja tuoreimmat kuluvan vuoden keväältä.

Kirjan pohjana on Jaakko Rautavirran (s. 19.1.1931) noin 200 historiallista kuvaa käsittävä valokuvakokoelma Lammin kirkonkylästä. Valokuvista tärkeimmät olivat esillä ARS Peltolehto 2018 -kesänäyttelyn yhteydessä. Näyttelyssä Linnaseutu ry:n Ajan patina -hanke videoi Rautavirran selostusta näyttelystä.

Jaakko Rautavirran valokuvakokolman vanhimmat kuvat ovat hänen isänsä Kalle Ebenhard Rautavirran (1891–1971) valokuvat Lammin kirkonkylästä. Kalle Rautavirta toimi sepän ammattissa kirkonkylällä, kuten hänen isänsä ja isoisänsäkin. Hän oli monella tapaa aktiivinen lammilainen.

– Kaiken aikaa kuulin myös kuviin liittyviä tarinoita isältäni. Hän tunsi kaikki henkilöt, jotka kirkonkylässä vaikuttivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Muistan, kuinka joskus 1960-luvulla istuimme isäni ja Huovilan talon isännän Martti Huovilan kanssa meillä pöydän ääressä ja kävimme vanhoja valokuvia läpi. He kertoivat kirkonkylän vanhoista rakennuksista ja kirkonkylän palosta. Kirjoitin tietoja muistiin ja piirsin havainnekuvia muun muassa isäni kodista, joka paloi 1918, Jaakko Rautavirta kertoo.

Kokoelmaansa Rautavirta on täydentänyt vuosikymmenet. Kokoelma on täydentynyt lahjoituksilla, muun muassa postimerkkiliikkeistä ja huutokaupoista ostetuilla ja eri kokoelmista löydetyillä valokuvilla. Kirkonkylällä varttuneena hän on keskittynyt keräämään kuvia Lammin kirkonkylän raittista ja lähialueilta. Kokoelman kuvista ikonisimmat löytyvät monen historiateoksen kuvituksesta.

Lammilaiset historia-aiheisten kirjojen kokoajat ovat hyvin usein kääntyneet hänen puoleensa, kun kuvia on tarvittu. Rautavirta on itsekin ollut joidenkin historiakirjojen toimikunnissa mukana. Kuviaan hän on antanut myös Hämeenlinnan historiallisen museon käyttöön.

– Tässä työssä huomasin, miten tärkeää on kerätä vanhoja valokuvia ja saada niitä talteen, sanoo Rautavirta.

Olli Peltosen perikunnan arkistosta löytyi 1950-luvun loppupuolella kuvattu väriotos Lammin
kirkonkylästä. Kuva: Olli Peltosen perikunta

Matti Siivonen on myös Lammin kirkonkylän poikia, ja vuoden 1990 paluumuuttaja. Välissä hän asui pääkaupunkiseudulla ja toimi valokuvausalalla. Rautavirran ja Siivosen tiet kohtasivat joskus 1990- luvulla, jonkun valokuvaprojektin vuoksi. Kumpikaan ei enää muista minkä. Tuolloin alkoi myös yhteistyö vanhojen valokuvien etsimisessä ja tallettamisessa.

– Idea kirjasta on elänyt varmaankin toistakymmentä vuotta. Havahduimme ajatukseen, kun kuvia alkoi olla paljon. Totesimme jo varhain, että meiltä kahdelta kirjan kirjoittaminen ei onnistu. Aihe vaati rajaamista ja alue tuntui hajanaiselta.

Toimittaja Susanna Mattila houkuteltiin mukaan, kun oli ilmennyt, että tekijänoikeudet ovat vanhentuneet valtaosasta Rautavirran kokoelman valokuvista.

– Matti puhui minulle kirjan tekemisestä jo pari vuotta sitten, mutta vetosin tekijänoikeusasioiden selvittämisen vaikeuteen ja silloisiin työkiireisiin. Viime syksynä vastarintani haihtui, ja päätin lähteä hankkeeseen jos onnistun saamaan sille rahoituksen. Tein elämäni ensimmäisen apuraha-anomuksen JOKES-säätiölle, ja yllätyksekseni sain työskentelyapurahan. Alkoi neljän kuukauden ahkera työrupeama, kertoo Susanna Mattila.

– Työ ei olisi valmistunut tuossa ajassa, jollei pohjatyö olisi ollut niin hyvin tehtynä. Jaakolla on tietokoneellaan valtavat määrät kirjoitettua tietoa valokuviin liittyen. Hän on tehnyt juuri sen, mistä monet vain puhuvat eli tallettanut valokuviin liittyvät tiedot kuvien oheen. Tapasimme viikottain Jaakon luona keskustelemassa kuvavalinnoista ja kirjan rakenteesta. Koronatilanteen estettyä tapaamiset jatkoimme töitä Skype-puheluiden välityksellä, hän jatkaa.

Kokoelmaa ei ole alun perin kartutettu sillä mielellä, että siitä tehtäisiin joskus painotuote. Tämä tarkoittaa sitä, että ihan kaikki kokoelman valokuvat eivät ole painolaatuisia. Siksi kirjatoimikunta päätyi täydentämään kuvitusta muista kokoelmista saaduilla valokuvilla.

Vanhimmat kuvat ovat Museoviraston kokoelmista, vuodelta 1892. Veljekset Karhumäki Oy:ltä ostettiin kertajulkaisuoikeudet kahteen valokuvaan. Keijo Kääriäisen perikunta antoi kertajulkaisuoikeuden kaikkiin Kääriäisen ilmakuviin ilman maksua tukena paikalliselle historiatyölle. Tuoreimmat kuvat ovat keväältä 2020, mutta pääpaino on ennen vuotta 1960 otetuissa valokuvissa.

Yhdistys on saanut tukea kirjan tekemiseen ja painamiseen. JOKES-säätiön Susanna Mattilalle myöntämän työskentelyapurahan lisäksi tukensa antoivat Lammin Säästöpankki, LC Lammi ja Tili- ja yrityspalvelu Timo Virtanen Oy. Nämä tahot osallistuivat kirjan painokuluihin.

Kirjan saama rahallinen tuki mahdollisti valokuvien kertajulkaisuoikeuksien ostot. Tuen ansiosta kirjan myyntihinta voidaan pitää edullisena, 25 euroa. Kirjasta saatava mahdollinen tuotto tullaan käyttämään kokonaisuudessaan lammilaisen kulttuuritoiminnan edistämiseen ja tukemiseen Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Kirjan julkistustilaisuus pidettiin Jaakonpäivänä eli lauantaina 25.7. Peltolehdossa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.