Silmäkarkkia Hämeenlinna 380 -näyttelyssä

Hämeenlinnan taidemuseo juhlii vuoden ensimmäisessä näyttelyssään 380 vuotta täyttävää Hämeenlinnan kaupunkia. Hämeenlinna 380 esittelee monipuolisesti miten taiteessa eri aikoina on kuvattu kaupunkia ja sitä ympäröivää maaseutua. Näyttelyssä kuljetaan kaduilla ja raitteja, toreilla ja tehdasmiljöissä sekä avarissa järvenranta- ja peltomaisemissa.

Ali Munsterhjelm, Hämeenlinnasta, 1920-luku, Hämeenlinnan kaupungin museon kokoelma. Kuva: Reima Määttänen, Hämeenlinnan taidemuseo.

Jos näyttelyyn menee ennakkoasenteella, että kuinkas monesta kulmasta sitä Hämeen linnaa onkaan ikuistettu maalauksiin, saa yllättyä. Hämeen linna on toki monen taulun aiheena, mutta vihoviimeisessä yläkerran perähuoneessa odottaa yllätys. Maalaus maalauksen perään Ali  Munsterhjelmin maalauksia Tuuloksesta. Nyt voikin alkaa laskea kuinka monesta kulmasta Munsterhjelm onkaan kirkon maalannut…

Ansiokkaasti edustettuna ovat myös Hauhon maisemat, yksi vanhimmista on Hauhon Hyömäestä. Vihavuosi oli aikoinaan taiteilijoiden keskuudessa suosittu kohde, ja se näkyy myös näyttelyssä. Alvettulasta monet tietävät sen kuuluisan sillan, mutta moniko on mahtanut nähdä näyttelyssä olevan siltamaalauksen? Lammilta mukana on  maalaus, johon on ikuistettu Lammin kirkko. Maalauksen tehneen taiteilijan nimi on mielenkiintoinen, sillä Lammillahan on Väinö Hervolle sukunimikaimajärvi, Hervon järvi.

Jyväskylän taidemuseon sivuilta löytyy kuitenkin tietoa Väinö Hervosta, joka oli syntyjään Laatokan Impilahdelta. Tämä useasti, muun muassa vuonna 1960 Pro Finlandialla palkittu taiteilija opetti pitkään Suomalaisessa taideteollisuuskoulussa grafiikkaa, vuodesta 1932 vuoteen 1964.

Ali Munsterhjelm, Näkymä Sairialanjoelta kirkolle. Kuva: Susanna Mattila

Taiteilijoiden ikuistamana Hämeenlinnasta ja sen pitäjistä on säilynyt jotain korvaamatonta. Nimittäin tunnelma. Samalla taiteilijat ovat tulleet ikuistaneeksi myös muuttuvaa maisemaa. Joidenkin teosten kohdalla täytyy tarkistaa teoksen nimestä, mitä kohtaa kaupungista teos kuvaa. Näyttelyn teokset ovat harvinaista silmäkarkkia, sillä suuri osa niistä on lainassa yksityiskodeista. Tästä näyttelystä nämä teokset nimittäin matkaavat takaisin omistajiensa koteihin suojaan suuren yleisön katseilta.

Hämeenlinnan taidemuseo kartoitti teoskuulutuksin kaupunkia ja sitä ympäröiviä kyläkeskuksia kuvaavia taideteoksia. Syksyn 2018 aikana saatiin kokoon lähes 300 maalauksen teostiedot. Kartoituksessa esiin tulleista teoksista näyttelyyn päätyi noin kolmannes. Yksityiskokoelmateosten lisäksi näyttelyssä on mukana Hämeenlinnan kaupunginmuseon ja Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmien teoksia sekä taideteoksia yritysten kokoelmista.

Olli Miettinen, Tie Vihavuoden sahalle vuodelta 1939. Kuva: Susanna Mattila

Suurin osa näyttelyyn tarjotuista teoksista kuvasi Hämeenlinnan kaupunkimaisemaa. Kyläkeskuksista kartoituksessa painottuivat erityisesti Tuulosta ja Hauhoa kuvaavat teokset. Kartoituksessa esiin tulleista teoksista näyttelyyn valikoitui noin kolmannes.

Kaupunkia ja sitä ympäröivää maaseutua ovat kuvanneet muun muassa Taisto Ahtola, Alarik Böök, Antti Favén, Väinö Kamppuri, Ivar Konstantin Kaskas, Johan Knutson, Egon Meuronen, Olli Miettinen, Ali Munsterhjelm, Hjalmar Munsterhjelm, Onni Oja, Yrjö Saarinen, Matti Savolainen, Viggo Wallensköld, Magnus von Wright ja Yrjö Yrjölä.

Väinö Hervo, Lammin kirkko vuodelta 1936. Kuva: Susanna Mattila

Vanhoja valokuvia jaetaan innokkaasti netissä erilaisissa ennen vanhaisiin asioihin keskittyneillä sivustoilla ja ryhmissä. Näiden ryhmien jäsenten sopii vierailla Hämeenlinnan taidemuseon Hämeenlinna 380 -näyttelyssä. Jokaisessa huoneessa on nimittäin mahdollisuus katsella myös vanhoja valokuvia Hämeenlinnasta ja sen pitäjistä.

Myös videoesitys Hämeenlinnan historiasta, perustamisesta näihin päiviin on yllättävän mielenkiintoinen. Kannattaa hengähtää hetki sen äärellä.

Hämeenlinna 380 -näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa 22.2.-5.5.2019.

Susanna Mattila
Lammille.fi