Torstai 19.09.2019
Nimipäivät: Reija
Lammi
Selkeää
2°C
Tuuli: 6 m/s PPL
 

Puun aihe siemenessä pääsi kotiin

Lammilaissyntyinen kuvataiteilija, Antero Koskinen on lahjoittanut veistoksensa Puun aihe siemenessä Lammin kirjastolle. Eräällä tavalla teos pääsi nyt kotiin, sillä taiteilija kertoo aina ajatelleensa, että teos tulee Lammin kirjastoon. Lahjoitus osui sopivasti kirjastorakennuksen 30-vuotisjuhlavuoteen, vaikkakaan ei tarkoituksella.

Antero Koskinen Matti Siivosen kuvaamana.

Puun aihe siemenessä on ruotsalaista graniittia, jossa on graniitille epätyypilliseen tapaan selkeät kerrostumat. Teoksen pienoismallin Koskinen on alkujaan veistänyt puuhun, jonka jälkeen alkoi raidallisen kiven etsintä. Oikeanlaiset raidat löytyivät tästä ruotsalaisesta graniitista.

“Teos on ollut esillä näyttelyssä 1990-luvulla, mutta tähän asti se on ollut minulla työhuoneella. On siitä joskus kauppaakin tehty, mutta olen aina ajatellut, että se tulee tänne Lammin kirjastoon,” Koskinen kertoo.

Antero Koskinen ja Tuomas Peltokangas kantoivat teoksen osa kerrallaan sisälle Lammin kirjastoon. Kuva: Susanna Mattila

“Teoksen aihe on kirjallinen, aihe pohjautuu Pentti Saarikosken yhteen runoon. Pentti Saarikoski liittyy minun ikäluokkaani, 60-luvun lopulla häntä luettiin paljon ja hän oli kovasti pinnalla. Minun nuoruudessani Lammin nuoriso oli aika kulttuuritietoista porukkaa, monet opiskelivat Helsingissä ja toivat ajankohtaisia asioita tänne Lammille,” Koskinen kertoi.

Tuomas Peltokangas ja Kari Kaivola auttoivat painavan yläosan nostamisessa paikalleen. Antero Koskinen liitti osat toisiinsa ikivanhalla tekniikalla, jota käytettiin jo muinaisessa Egyptissä. Kuva: Matti Siivonen

Teos on mattahiottu eli siinä on 400-800 asteen hionta. Ovaalin muotoinen yläosa liittyy veistoksen alaosaan ikivanhalla liitostekniikalla, jota käytettiin jo muinaisessa Egyptissä. Koskisen mukaan osat olisi voinut liittää toisiinsa liimallakin, mutta hän on halunnut käyttää ikiaikaista kiviliitostekniikkaa.

Vuonna 1993 valmistuneena Puun aihe siemenessä on taiteilijan uran alkupään tuotantoa. Hän kertoo aloittaneensa kivenveiston varsin myöhään, vasta 1990-luvun alussa. Antero Koskinen kouluttautui rakennusmestariksi ja työskenteli siinä ammatissa pitkään, myös taiteellisen työskentelyn ohessa. Taiteilija kertoo olleensa aina käsistään kätevä, ja alkuun materiaalina oli puu. Mutta kun kivi alkoi materiaalina kiinnostaa, sen työstäminen osoittautui olevan Koskiselle helppoa.

Kuvataiteilija Antero Koskinen käsitteli teoksen pinnan vernissalla. Kuva: Matti Siivonen

“Menin kokeilemaan kivenveistoa, ja jäin sille tielle. Minun tarvitsi vain nähdä, miten tehdään ja pystyin heti tekemään itse. Nuorempana oppiminen olisi ehkä ollut hitaampaa, sillä nuorena pitää oppia myös muodon taju ja löytää taiteellinen näkemys. Hyvin nopeasti pääsin sitten kuvanveistäjien liiton jäseneksi. Näyttelyitä olen pitänyt parin vuoden välein, kunnes vuoden 2011 näyttelyn jälkeen vähän väsyin siihen. Pidin taukoa ja viimeisin näyttelyni oli Galleria Brondassa viime syksynä. Kiven veistäminen on hyvin aikaavievää ja kurinalaista hommaa, ison teoksen valmistuminen voi viedä vuosia,” Koskinen kertoo.

Puun aihe siemenessä on sijoitettu keskeiselle paikalle, jossa sen näkee jokainen kirjastossa vieraileva. Kuva: Susanna Mattila

Antero Koskinen on syntynyt Lammilla vuonna 1950. Hän muutti Helsinkiin vuonna 1973 ja on asunut siellä siitä saakka. Hän valmistui vuonna 1978 rakennusmestariksi ja alkoi opiskella kuvanveistoa Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla ja plastista sommittelua Avoimessa Taideteollisessa korkeakoulussa 1990-luvulla. Hänen teoksiaan on useissa kokoelmissa.

Julkisista teoksista itselleen tärkeimpinä hän nostaa esiin Ajan kompassin, vuonna 1996 Biomedicumiin sijoitettu diabaasityön, johon pohjautuu  Biomedicumin tunnus sekä merkittävä mitalisarja. Toisena tärkeänä työnä hän mainitsee Tampereen Tammerpuiston aukiolle sijoitetun teoksen Matto ja pallo vuodelta 2006. Teos on spektroliittia ja mustaa graniittia.

Puun aihe siemenessä -teos esitellään julkisesti Lammin kirjastorakennuksen 30-vuotisjuhlassa torstaina 28.3.2019. Lahjoitus tulee osaksi Hämeenlinnan kaupungin teoskokoelmaa, ja sen sijoituspaikaksi on lahjoituskirjassa määritelty Lammin kirjasto.

Susanna Mattila
Lammille.fi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.