Keskiviikko 26.06.2019
Nimipäivät: Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere
Lammi
Pilvistä
20°C
Tuuli: 1 m/s PL
 

Ormajärvellä haisee männyn siitepöly

Kiivastakin keskustelua sosiaalisessa mediassa herättäneelle Ormajärvellä havaitulle vahvalle kalanhajulle ei ole löytynyt selitystä. Sellaiseksi on esitetty muun muassa Lammin biologisen aseman viimetalvista jäänalaista levänkasvatusyritystä. Professori Lauri Arvola Lammin biologiselta asemalta vakuuttaa, että Ormajärven epämiellytävä haju ei johdu laskeutusaltaassa kasvatetusta levästä.

Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä ja hankekoordinaattori Eeva Einola tekivät vesikasvillisuuskartoitusta Ormajärvellä elokuussa 2018. Arkistokuva: Vanajavesikeskus

“Varmuudella voin sanoa, että talviset levänkasvatusyritykset eivät ole syyllisiä hajuun. Jään alla onnistuttiin kasvattamaan leviä talven aikana vain hyvin vähän. Lisäksi valaistu alue oli erittäin pieni altaan pinta-alaan nähden. Siten levien kasvusta saatiin ainoastaan häivähtävä viite mittareihin. Laboratoriossa, kontrolloiduimmissa olosuhteissa kasvatus onnistui sitä vastoin hyvin, mikä vahvistaa valon keskeisen merkityksen myös talvella kylmässä vedessä,” sanoo Arvola. (Kommenttia muokattu klo 16.36)

Arvolan mukaan jätevedenpuhdistamon ison altaan vesi on vihreätä, ja se on Ormajärven kannalta erinomainen asia. Altaan levät puhdistavat jätevedenpuhdistamon prosessista tulevasta vedestä runsaasti typpeä ja jonkun verran fosforiakin. Kaikki nämä ravinteet ovat poissa Ormajärveen valuvasta vedestä ja järvessa olevien levien käytöstä. Aikaisemmin, eli aikana ennen allasta, ravinteet menivät ohijuoksutuksessa suoraan Ormajärveen ja levien käyttöön.

Mistä sitten Ormajärven epämiellyttävä haju johtuu?

“Nyt on tosi paljon männyn siitepölyä ilmassa. Siitä muodostuu järveen isoja lauttoja, joka ajautuu rantaan. Siitepöly kun alkaa hapettomissa olosuhteissa hajota, haju on todella kamala. Edellisen kerran muistan samanlaisia muodostuneen 2000-luvun puolivälissä. Silloin männyn siitepölyä oli vielä tätäkin enemmän ilmassa. Muistan kuinka epäilin kesäpaikkamme uimapoukamassa olevan jonkin ison raadon, niin kamala se lemu oli. Rannassa oli kaksi-, kolmekymmentäsenttinen siitepölymassa. Sen lapioimisessa meni jonkun verran aikaakin. Silloin muun muassa Saimaan ison Liesveden selälläkin kellui isoja männyn siitepölylauttoja,” Arvola kertoo.

Siitepölyn runsastumiseen vaikuttavat monet tekijät, mutta viime kesän olosuhteet vaikuttavat Arvolan mukaan kaikkein eniten. Jopa enemmän kuin tämän kevään olosuhteet.

“Tarvitaan vain sopivat sääolosuhteet, jotta siitepölyä muodostuu tällä tavalla,” hän sanoo.

Susanna Mattila
Lammille.fi

 

 

 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.