Perjantai 01.07.2022
Nimipäivät: Aaro, Aaron
Lammi
Pilvistä
11°C
Tuuli: 3 m/s EI
 

Maallisen hallinnon perustamisesta lauantaina 150 vuotta

Vuoteen 1865 saakka papisto ja säätyläiset hoitivat paitsi kirkollisen hallinnon, myös pitäjäyhteisön asioista päättämisen. Pitäjänkokouksia pidettiin kaikessa kiireessä jumalanpalveluksen jälkeen. Koska muuttumattomassa yhteiskunnassa uudistuksia pelättiin, piti tuomikapitulin yleensä patistaa papistoakin pitäjänkokouksia pitämään.

Lammin kirkonkylää 1910-luvulla. Kuva: Jaakko Rautavirran kokoelma

Lammin kirkonkylää 1910-luvulla. Kuva: Jaakko Rautavirran kokoelma

Vuoteen 1850 mennessä pitäjänyhteisön asiat alkoivat viedä yhä enemmän aikaa, ja muuttuivat luonteeltaan vaativammiksi. Vielä ehti kuitenkin kulua 15 vuotta, ennen kuin annettiin maaseudun kunnallisasetus 6. helmikuuta 1865. Kunta ja seurakunta määrättiin erotettavaksi toisistaan, ja kummallekin määrättiin omat toimielimensä ja tehtävänsä.

Seurakunta jäi hallinnollisena yksikkönä ennalleen, mutta sen rinnalle luotiin uusi yksikkö, kunta. Maantieteellinen alue oli yleensä yhteinen. “Asetuksen mukaan maallisen kunnallishallinnon asiat tuli käsitellä ja päättää kuntakokouksissa, joihin saivat osallistua veroamaksavat kunnan asukkaat, jotka eivät olleet isäntävallan alaisia, ” kirjoittaa Martti Pänkäläinen Lammin pitäjän historia II:ssa.

Hämeessä ei kiirehditty toteuttamaan säädöstä. Määräaikaan mennessä, eli vuoteen 1868 mennessä vain yhdeksän kuntaa oli saanut uudistuksen aikaiseksi. Lammilla uudistus toteutui tammikuun 20 päivänä vuonna 1868. Tuolloin pidettiin ensimmäinen kuntakokous. Tuosta tapahtumasta tulee ensi lauantaina kuluneeksi siis 150 vuotta.

Kuntakokous valitsi toimeenpanevan elimen, kunnallislautakunnan. Sen esimieheksi tuli luutnantti Nikolai Etholen. Kunnanvaltuusto aloitti Lammilla toimintansa jo 1910, mutta tästä huolimatta ylin päätäntävalta säilyi kuntakouksella aina vuoden 1918 loppuun saakka.

Alkuvuodet sujuivat hiukan haparoiden, kuntakokous käsitteli toisinaan sekä kunnan että seurakunnankin asioita. Palkattua työntekijä saatiin vasta vuonna 1922, kun kunnankirjuriksi valittiin Juho Hemming Koivisto. Kunnankirjurin virasta oli tosin keskusteltu jo 1868, kun Nikolai Etholen arveli, ettei tule toimeen suomenkielen kirjoittamisessa. Tehtävä annettiin luottamustoimena kanttori Henrik Silanderille.

Lue lisää: Pänkäläinen Martti, Lammin pitäjän historia II, 2001, s. 365–400.

 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.