Luontokuvaus tuo mielenrauhaa

Kun aivot tarvitsevat tuuletusta, Tapani Norrbacka ottaa kameran mukaan ja painelee ulos. Tänään perjantaina oli jälleen sellainen aamu, että luontoon teki mieli lähteä. Kyllä kannatti, sillä tuloksena on muun muassa oheinen valokuva upeasta halo-ilmiöstä Lammin taivaalla. Ilmiö tallentui kameraan lähellä Lammin biologisen aseman risteystä.

Tapani Norrbacka kuvasi haloilmiön perjantaina puoliltapäivin lähellä Lammin Biologista asemaa.

– Kaikkein mieluiten kuvaan järvimaisemia. Mutta kyllä tuollainen peltoaukeakin on kaunis katsella, Norrbacka sanoo.

Valokuvaus on miehelle niin sanotusti uusvanha harrastus. Hän kertoo harrastaneensa valokuvausta jo 1980-luvulla, mutta kun kuvioihin tuli mukaan perhettä ja lapsia, harrastus jäi.

– Hankin pari vuotta sitten digikameran, ja sen jälkeen kuvia on kertynyt. Ne on minulla kaikki digitaalisessa muodossa, mutta haaveena on joskus saada niistä näyttely aikaiseksi. Olisi kiinnostavaa nähdä minkälaisia reaktioita kuvani muissa herättävät, hän sanoo.

Norrbacka on kuvannut paljon lammilaisia maisemia. Niitä hän jakaa lähinnä Facebookissa omalla sivullaan, joskus myös Suomen luontokuvaajien sivuilla. Hän kertoo nauttivansa luonnossa liikkumisesta ja luontokuvauksen olevan hänelle terapeuttista puuhaa. Harmit ja murheet yleensä haihtuvat, kun lähtee kameran kanssa liikkeelle.

– Useammin minulla on kamera kuin kännykkä mukanani, hän toteaa naurahtaen.

Hän edustaa sitä koulukuntaa, joka ei juurikaan käsittele valokuviaan. Joskus kuvankäsittelyohjelmalla on mukava korostaa esimerkiksi auringonlaskun punaisia sävyjä, ja valotusta täytyy joskus hiukan parantaa.

Ja se haloilmiö, mikäs se on? Tähtitieteellisen yhdistyksen, Ursan sivulla asiaa selvitetään näin:

“Halot ovat luonnossa esiintyviä valoilmiöitä. Ne ovat värillisiä tai valkeita valorenkaita, -kaaria tai -keskittymiä taivaalla. Ne syntyvät Auringon valon heijastuessa tai taittuessa ilmakehässä leijuvista jääkiteistä. Halot esiintyvät usein aivan Auringon tai Kuun ympärillä, mutta niitä voi parhaimmissa näytelmissä näkyä joka puolella taivasta.

Halot syntyvät siis valon taittuessa tai heijastuessa ilmassa leijuvista  jääkiteistä. Ilmiö perustuu yleisiin optiikan heijastumis- ja taittumislakeihin. Taittuminen perustuu siihen, että jääkiteen taitekerroin on suurempi kuin ilman. Tämä vuoksi jääkide toimii joko peilinä, prismana tai molempina.”

Haloilmiöitä voi nähdä ympäri vuoden, mutta paras aika niille on Suomessa kevät maaliskuusta toukokuuhun, maksimin ollessa huhti- ja toukokuun vaihteeseessa. Halot ovat itse asiassa opitisista ilmiöistä yleisimpiä, jopa 15 prosenttia yleisempiä kuin sateenkaaret.

Susanna Mattila
Lammille.fi