Torstai 07.07.2022
Nimipäivät: Klaus, Launo
Lammi
Sadekuuroja
20°C
Tuuli: 7 m/s EL
 

Lehmä syö kaljatölkinkin ja voi kuolla siihen

Jälleen yksi erittäin hyvä syy olla heittämättä tyhjää juomatölkkiä auton ikkunasta ulos. Yllättävän suuri joukko suomalaisten nautatilojen lehmiä kuolee tai sairastuu luontoon heitettyjen juomatölkkien vuoksi. Teiden varsille heitetyt tölkit päätyvät pelloille ja silppuuntuvat rehun sekaan aiheuttaen lehmille vakavia sisäisiä vammoja.

Tyhjät juomatölkit tekevät tienvarsille heitettyinä julmaa tuhoa. Yllättävän usein ne päätyvät laitumille ja lehmien ruuaksi huonoin seurauksin.

Tyhjät juomatölkit tekevät tienvarsille heitettyinä julmaa tuhoa. Yllättävän usein ne päätyvät laitumille ja lehmien ruuaksi huonoin seurauksin.

Merkittävä osa tiloista kärsii myös muiden roskien, erityisesti lasinsirujen ja muovijätteen, aiheuttamista haitoista. Ongelmia on erityisesti vilkkaiden teiden varsilla olevilla pelloilla, joille heitellään roskia ohi ajavista autoista.

Tulokset käyvät ilmi biotalouden digitaalisia palveluita tarjoavan Mtech Digital Solutions Oy:n asiakastiloilleen lähettämästä kyselystä.

Lähes kolmasosa vastaajista menettänyt lehmän tölkkien vuoksi. Aiemmin Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:nä tunnettu Mtech Digital Solutions Oy lähetti nautatila-asiakkailleen kyselyn, jossa tiedusteltiin alumiinitölkkien ja muiden roskien aiheuttamia ongelmia nautatiloilla. Viittä viimeistä vuotta koskeneeseen kyselyyn vastasi kolmen viikon aikana 394 nautatilallista.

Vastanneista 31 prosenttia kertoi menettäneensä lehmän luontoon heitetyn tölkin vuoksi, 37 prosenttia raportoi lehmänsä sairastuneen tölkkien vuoksi, jopa 76 prosenttia kertoi löytäneensä tölkkejä pelloilta ja 58 prosenttia on joutunut poistamaan alumiinisirpaleita rehusta.

Muiden roskien, muun muassa muovin, lasin ja haulikon hylsyjen aiheuttamiin ongelmiin oli törmännyt 61 prosenttia vastaajista.

Mtechissä ilmiötä lähdettiin selvittämään mediassa kevään aikana virinneen keskustelun myötä. Kaakkois-Ruotsin tuottajaliiton puheenjohtaja Lars-Ove Johansson arvioi toukokuussa, että noin 5000 lehmää vuodessa joudutaan Ruotsissa lopettamaan luontoon heitettyjen tölkkien takia. Suomalaiset eläinlääkärit puolestaan kertoivat ilmiön olevan heille vieras.

Roskaaminen vakava ongelma nautatiloille

Johtava nurmentuotannon asiantuntija Jarkko Storberg ProAgriasta kuvailee tuloksia yllättäviksi. Tölkkien ja roskien aiheuttamat ongelmat ovat Storbergin mukaan tulleet aiemminkin keskusteluissa esiin, mutta ilmiön laajuus ei ole ollut tiedossa.

Storberg näkee erittäin hyvänä, että asia tuodaan esiin. Silppurien repimät tölkit ja muut vierasesineet saavat aikaan pahaa jälkeä päätyessään lehmän ruuansulatuskanavaan.

Lehmä ei valikoi syömistään, se syö kaiken, mitä suuhun mahtuu. Jotkut esineet saattavat koteloitua mahaan, jolloin lehmä pärjää. Teräväreunaiset ja repaleiset esineet kuitenkin yleensä aiheuttavat vammoja, jolloin lehmällä on kuolema edessä”, Storberg kertoo.

Hänen mukaansa tilanteeseen ei tällä hetkellä ole muuta ratkaisua kuin ihmisten valistaminen. Suurimmissa rehun korjuuseen käytettävissä silppureissa on vakiovarusteena magneetti, joka tunnistaa rautapitoiset esineet ja pysäyttää silppurin toiminnan.

Alumiinitölkit ja lasi eivät siihen kuitenkaan tartu”, Storberg toteaa.

Usein magneettikin on erikseen hankittava lisävaruste eikä esimerkiksi pyöröpaalaimissa sitä ole ollenkaan. Tällöin ei rautaromukaan tule havaituksi. Rehun päädyttyä ruokintapöydälle isoimmat esineet voi nähdä ja ottaa pois, mutta pienempää silppua ei välttämättä huomaa. Usein vierasesineet havaitaan kuitenkin vasta ruokintapöydän jäännösrehusta, jolloin on yleensä jo liian myöhäistä.

Storberg huomauttaa, että lehmälle aiheutuneen kärsimyksen lisäksi roskat rehun seassa voivat aiheuttaa suuriakin taloudellisia menetyksiä tilallisille.

Ne ovat niitä ahnaimpia, eniten syöviä ja eniten tuottavia lehmiä, jotka näistä ongelmista monesti kärsivät”, hän kertoo. Storberg toivoo, että asian esilletuonti ja ihmisten tiedottaminen roskaamisen haitoista toisivat apua tilanteeseen.

Teknologiasta apua ongelmaan?

Valistamisen lisäksi Mtechissä heräsi kiinnostus pohtia muitakin ratkaisuja ongelmaan. Mietinnässä on, voisiko teknologia tuoda parannuksen tilanteeseen. ”Asetan haasteen alan toimijoille. Voisimmeko yhdessä löytää ratkaisuja, joilla voisi estää vierasesineiden ja –aineiden joutumisen rehun sekaan? Mitä ratkaisuja löytyy jo nyt maailmalta tai voidaanko niitä kehittää? Olisiko esimerkiksi sensoriteknologiasta apua?” Mtechin toimitusjohtaja Christian Jurvanen pohtii.

Ratkaisun löytyminen voisi hänen mukaansa tuoda yllättäviäkin hyötyjä. ”Kuinka paljon on ongelmia, joiden ei tiedetä liittyvän vieraiden aineiden joutumiseen rehun sekaan? Vierasesineiden ja -aineiden aiheuttamia terveyshaittoja voi olla enemmänkin, niiden alkuperää vain ei tunnisteta”, Jurvanen arvelee.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.