Maanantai 21.10.2019
Nimipäivät: Ursula
Lammi
Pilvistä
4°C
Tuuli: 6 m/s PL
 

Lammilaisuus on sahtia, vesistöjä, luontoa ja pellavaa

Lammin Kotiseutulehden järjestämän lammilaisaiheisten villasukkien kilpailusukat paljastavat, mitä pitäjästä tulee ensimmäisenä mieleen. Kilpailusukkien perusteella ensimmäinen asia taitaa olla tummanruskea perinnejuoma, sahti. Kuudesta sukkaparista kolme kertoo sahdista, yksissä pääosassa on vesistöt, yksissä pellavankukat ja yksissä luonto ja Lammin vaakuna.

Villasukkakilpailun sukat.

Lammin Kotiseutulehden villasukkakilpailuun osallistuu kuusi sukkaparia, joissa pääosissa ovat sahti, luonto, vaakuna ja pellavankukka. Kuva: Päivi Ruuskanen

Lammin Kotiseutulehti julkisti 2018 lehdessään Lammi-aiheisten villasukkien suunnittelukilpailun. Aihe ja tekniikat olivat vapaat, mutta sukkien toivottiin kuvastavan Lammia ja lammilaisuutta jollain tavalla. Kaikki sukat ovat ennenjulkaisemattomia ja tekijöidensä suunnittelemia.

Kilpailuun osallistumisaikaa pidennettiin Pellavamarkkinoille saakka, ja kilpailuun saatiin lopulta kuusi upeata sukkaparia. Kilpailusukat ovat nyt Lammin kirjastolla nähtävissä ja yleisöllä on Lammi-viikolle asti aikaa äänestää suosikkiaan.

Kilpailun voittaja valitaan yleisöäänestyksen perusteella. Äänestysaikaa on torstaihin 22.8.2019 saakka. Äänestää voi Lammin kirjastossa ja Lammin Kotiseutulehden nettisivuilla. Voittaja julkistetaan Lammi-viikon perjantaina klo 16 alkavan toritapahtuman yhteydessä.

Voittaja palkitaan 50 euron lankalahjakortilla ja äänestäneiden kesken arvotaan neulonta-aiheinen kirjapalkinto. Mahdollisista muista palkinnoista ilmoitetaan myöhemmin. Lammin Kotiseutulehti järjestää kilpailun yhteistyössä Lammin kirjaston kanssa.

Tässä sukkakilpailuun osallistuvien kuvaukset sukistaan:

1. Lammi on tunnettu sahtipitäjänä, aihe sukkiin tuli sieltä. Muistelin 50-60 – lukuja, kun olin pieni ja sain olla katsomassa, kun naapurintäti teki sahtia. Astioiden katajoimisella se alkoi, tuoksu on jäänyt mieleen. Sitten sain maistaa sitä vierrettä. Se oli makeaa ja tarttui huuliin.

50-60 –luvulla sahtia oli tarjolla syntymäpäivillä, häissä ja hautajaisissakin, oli väkevää miesten sahtia ja miedompaa naisten sahtia.

2. No mitäs sitä muuta juolaan, kun on sahtikin keksitty. Kunnon lammilainen nauttii mahlottomasti täyteläisen sahlin maukkaan maltaisesta mausta.

3. Ohranjyvä: Tämä malli, Ohranjyvä, sai inspiraationsa ohranjyvistä, jotka ovat yksi sahdin pääraaka-aineista. Mikä olisikaan lammilaisempaa kuin sahti. Voimakkaasti tyylitellyt ohranjyvät koristavat sukan varsiosaa. Sukan malli noudattelee hyvin perinteistä suomalaista rakennetta, sisältäen kuitenkin uusia tekniikoita.

4. Lammi on murresana ja tarkoittaa lampea. Lammilla on sata nimellistä ja sata nimetöntä järveä ja lampea. Sukissa kuohuvat Kuohijärven kuohut ja kalat polskivat ja ne parisataa muuta lätäkköä.

5. Pellavainen: Halusin suunnitella sukkamallin, joka kuvaa mielestäni erityisesti lammilaisuutta. Pellavainen-sukkamallin muotokieli on peräisin Lammin vaakunasta. Tyylitellyt pellavankukkaset sijoittuvat sukan varsiosaan ja niitä rytmittävät punaiset ja vaaleanharmaat kapeat raidat.

6. Lammi-villasukkien yläosassa valkoiset kumpupilvet leijailevat Lammin kevättaivaalla. Kuulas vaaleansininen kevättaivas hohtaa Lammin vaakunan taustalla. Untulan harjulta voi ihastella sekä taivaan sineä että muistella hennon pellavankukan sineä lammilaisilla viljelyspelloilla ennen vanhaan. Runsaslukuiset lammilaiset kalarikkaat järvet antavat parhaat kalansaaliit syksyn myrskytuulien nostaessa harmaat vaahtopäät aalloille. Lammilaisten järvien ja saarten rannoilla on suuria kivipaasia (kantapää ja kärki), joille on satanut jo ensilumi.

Lammille.fi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.