Lammi-Seuran 60-vuotishistoriikki on kertomus kotiseuturakkaudesta

Viime vuonna 60-vuotista olemassaoloaan juhlineen Lammi-seuran historiikki Rakkaudesta kotiseutuun, Lammi-Seura 60 vuotta on saatu painosta. Lammi-Seura kuvataan esipuheessa aktiiviseksi kotiseutuseuraksi, joka ottaa osaa Lammin pitäjän tapahtumiin muun muassa Lammi-viikolla, julkaisee kotiseutukirjallisuutta ja järjestää iltamia.

Lammi-Seura perustettiin vuonna 1957 “henkisen ja aineellisen kehityksen” tukemiseksi Lammin kunnan alueella. Perustamisen tärkeänä tarkoituksena pidetty kotiseuturakkauden herättäminen ja ylläpitäminen on seuralle edelleenkin tärkeä asia, vaikka moni asia onkin matkan varrella muuttunut. Muun muassa Lammin itsenäisestä kunnasta on tullut yksi Hämeenlinnan kaupungin pitäjistä.

Historiikin kirjoittaja, Lammi-Seuran sihteeri Juhani Mattila kuvailee työtä antoisaksi ja opettavaiseksi kokemukseksi.

– Pääsin seuraamaan taittotyötä loppuvaiheessa. Johanna Henttiselle täytyy kyllä antaa iso kiitos, niin paljon on tehtävää vielä sen jälkeen kun kirjoitustyö on saatu valmiiksi, hän sanoo.

Kirjoittaja Juhani Mattila esittelee tuoretta historiikkia, jota puheenjohtaja Tarja Mattila juuri jakaa vuosikokoukseen osallistuneille seuran jäsenille. Kuva: Susanna Mattila

Mattila kirjoitti historiikin viime syksynä. Noin kolme kuukautta kestänyt työ perustui pääosin Lammi-Seuran pöytäkirjoihin, eikä vaatinut sen suurempaa salapoliisityötä. Kansallisarkiston Hämeenlinnan arkistoissa Mattila kävi tutustumassa Lammi-Seuran ja Arvo Kytölän kirjeenvaihtoon, mutta mitään historiikkiin lisättävää ei tästä kirjeenvaihdosta löytynyt.

– Kytölä oli mielenkiintoinen persoona, johon halusin tutusta tarkemmin. Mitään oleellista ei kuitenkaan arkistokäynti tuottanut historiikkiin, hän toteaa.

Tärkeässä osassa olivat Lammi-Seuran toiminnassa mukana olevien haastattelut. Mattila haastatteli entistä puheenjohtajaa Matti Hannulaa, kotiseutuneuvos Kaisu Koskuetta ja nykyistä puheenjohtajaa Tarja Mattilaa.

Matti Siivonen valokuvasi kaikki historiikissa mukana olevat lehtiartikkelit, lisäksi kuvituksena on valokuvia Ottopekka Wiikin ja Lammi-Seuran arkistoista. Taiton teki Linnaseutu ry:n Johanna Henttinen ja historiikin painotyön teki Grano.

Juhani Mattila on koulutukseltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Kuva: Susanna Mattila

Juhani Mattila nostaa esille esimerkiksi Lammin laulun, jonka syntytarina on kirjattu historiikkiin. Hän toteaa, että projektit saattoivat olla pitkiäkin. Esimerkiksi Lammin kotiseutulaulusta keskusteltiin ensimmäisen kerran 1965 pidetyssä johtokunnan kokouksessa. Erilaisten vaiheiden jälkeen Lammin kotiseutulaulun ensiesitys oli vuonna 1969.

Historiikissa on selostettu myös Lammi-, Pellava- ja Sahti-filmien sekä Lammin kansallispuvun ja korun synty- ja hankkimisvaiheet. Seuran hallintoa Mattila on selvittänyt johtokunnassa olleiden kautta, nimeten puheenjohtajat, sihteerit ja muut nimetyissä tehtävissä olleet henkilöt. Museorakennusten vaiheet on kuvattu historiikissa, samoin Lammilla kahdesti järjestetyt Hämeen heimojuhlat.

– Kaikessa on ollut ajatuksena, että asiat on kerrottu mahdollisimman lähelle nykypäivää. Esimerkiksi Kordelinin ajokalumuseon kohdalla viimeinen maininta on vuodelta 2016, kun murhavaunut konservoitiin, hän sanoo.

Historiikissa on valokuvaliite, jossa on muun muassa kuvattuna museot, Lammin kansallispukujen siirto entiseltä kunnantalolta Turvantalolle sekä kuvia Heimojuhlilta.

Lammi-Seuran historiikki julkaistiin 5.4. Lammi-Seuran vuosikokouksen yhteydessä. Vuosikokouksessa todettiin, että viime vuonna Lammi-Seuran museoissa vieraili hieman yli 500 ihmistä ja jäseniä on 109.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on museoiden siivoustalkoot, tarinoiden keruuta yhteistyössä Linnaseudun hankkeen kanssa ja museoita pidetään auki kesä- ja heinäkuun sunnuntait. Lisäksi museo on auki Pellavamarkkinapäivänä ja Lammin kirjaston lasten kesäpuuhaviikolla lapset tutustuvat museoon varapuheenjohtaja Miia Koskisen johdolla.

Eila Rokkila kertoi vuosikokoukselle, että yksi Lammin-Padasjoen miehen puku on parhaillaan tekeillä ja kiinnostusta Lammin naisen puvun tekemiseenkin on ilmennyt. Pentti Hannula toivoi, että voisi jonkun tilaisuuden yhteydessä esitellä museon esineistöön kuuluvan pärehöylän toimintaa löytyneen aineiston pohjalta.

Rakkaudesta kotiseutuun, Lammi-Seura 60 vuotta -historiikkia voi tiedustella Lammi-Seuralta.

Susanna Mattila
Lammille.fi