Kylien uudet asumisratkaisut etenevät

Asikkalalaista Kurhilan kyläidylliä.

Uusia asumisratkaisuja kyliin -selvityshanke on perehtynyt viiden pilottikylän kanssa vuoden ajan kyläasumisen haasteisiin, rakentanut yhteistyötä ja ideoinut uusia asumisratkaisuja Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Hanke päättyy ja sen kokoama Kyläasumisen kumppanuuspöytä julkaisee ehdotuksensa uusien asumisratkaisujen edistämiseksi kylissä.

Hämeen Kylät ry:n selvityshankkeessa kartoitettiin kylien kiinnostusta avoimella haulla, sen pohjalta valittiin viisi pilottikylää. Pilottikylät ovat kaikki elinvoimaisia ja aktiivisia kyläyhteisöjä, joissa on paikallisia palveluita kuten toimivat kyläkoulut sekä monenlaista yritystoimintaa. Pilottikylät ovat myös jokainen viehättäviä kyläidyllejä, jotka ovat virallisesti luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja/tai maisema-alueeksi.

Hanke järjesti kaikille avoimet kyläillat syksyllä 2021, niissä ideoitiin uutta asumista kylään ja koottiin kiinnostuneista joka kylälle asumisen työryhmät. Kyläiltojen ideoista ja ehdotuksista järjestettiin neuvottelut oman kunnan asiantuntijoiden kanssa. Hankeen työntekijä loi yhteyksiä kuntien lisäksi myös muualle kuten Hämeen ja Päijät-Hämeen liittoon sekä oppilaitoksiin. Kyläasumisen edistämiseen suhtauduttiin hyvin myönteisesti, ennakko-odotukset ylittyivät.

Kyläasumisen kumppanuuspöytä aloitti työskentelyn tammikuussa 2022 ja kokoontui neljä kertaa. Kumppanuuspöytä julkaisee nyt ehdotuksensa uusien asumisratkaisujen edistämiseksi kylissä. Ehdotukset lähetetään Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnille ja niiden päättäjille sekä hankkeessa olleille yhteistyötahoille.

Kyläasumisen haasteet osoittautuivat työskentelyssä samankaltaisiksi ja ideoita on jaettu pilottikylien kesken. Tällä hetkellä Hämeessä on liian vähän tarjontaa maalle muuttohalukkaille ja se mitä on, ei oikein löydy tai ei ole sitä mitä etsitään.

Kumppanuuspöytä esittää, että maallemuuttohalukkaille tarvitaan kylistä monipuolisia ja erikokoisia kohteita sekä helppohoitoisia että vaativia niin yksinasuville, perheellisille kuin yhteisöasumisesta kiinnostuneille.

Kolmella pilottikylällä on myynnissä kunnan kaavatontteja mutta tarvitaan myös muuta. Erityisesti yksityisiltä kiinteistönomistajilta toivotaan halukkuutta edistää kyläasumista ja myymään sopivia rakennuspaikkoja. Janakkalan ja Lopen kunnat ovat lähestyneet maanomistajia, ja näiden kuntien nettisivuille voivat kylien yksityiset maanomistat ilmoittaa kohteitaan, niin taloja kuin talojen paikkojakin.

Hämeenlinnan Alvettulassa kyläyhdistys on lähestynyt maanomistajia ja kerää seudun tarjontaa omille nettisivuilleen. Hattulan kunta on aloittanut osaleiskaavan laatimisen Tyrvännönniemelle, ja kyläyhteisö kokosi puolestaan kylän yhteisiä tarpeita ja toimia kyläsuunnitelmaksi.

Vähikkälässä Janakkalassa pohditaan, miten arvokkaiden vanhojen rakennusten, toiminnassa olevan kyläkoulun ja seurantalon yläkertojen entiset asunnot saadaan kylästä kiinnostuneille tutustumisasunnoiksi. Asikkalan Kalkkisissa olisi mahdollista rakentaa mummomökkejä tai minitaloja kunnan tonteille perinteisten omakotitalojen lisäksi.

Kyläasumisen kumppanuuspöytä listaa myös ehdotuksia kylien, niiden kohteiden ja vetovoimatekijöiden markkinoimiseksi ja näkyväksi tekemiseen. Tulevana kesänä kylät kutsuvat maalle muutosta kiinnostuneita tapahtumiinsa ja tulemaan tutuiksi ehkä tulevan kyläyhteisönsä kanssa. Lopen kunta ja Pilpalan kylät ry lähtevät toteuttamaan Pilpalassa asumiskokeiluja Leader-EMO:n hankerahoituksen tuella.

Selvityshanke päättyy 31.5.2022 mutta Hämeen Kylät ry jatkaa yhteistyötä pilottikylien, niiden kuntien ja kumppaneiden kanssa vuoden loppuun. Tavoitteena on saada rahoitus LAB-ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen Kylät ry:n kanssa niin, että osaa kumppanuuspöydän ehdotuksista saadaan eteenpäin pilottikylillä.

Kiinteistönomistajat ovat ratkaisevassa asemassa, lähtevätkö he tarjoamaan rakennuspaikkoja, -maata tai vajaakäyttöisiin rakennuksiin käyttöä. Pilottikuntien suhtautuminen on ollut ratkaisuhakuista, tätä mahdollistavaa asennetta tarvitaan jatkossakin.

Kyläasumisen kumppanuuspöytään osallistui 76 ihmistä, joista 30 osallistui 2–4 kertaa. Osallistujista 17 oli kuntien, oppilaitosten ja muiden julkisten organisaatioiden asiantuntijoita. Suurin osa osallistujista oli pilottikylien vapaaehtoisia kylätoimijoita. Kumppanuuspöytätyöskentelyyn osallistui myös muutamia maallemuuttoa suunnittelevia.

Hämeen Kylät ry:n kyläasiamies Elina Leppänen toimi hankkeen työntekijänä osa-aikaisesti. Hänen tukenaan asiantuntijanyrkkiin osallistuivat arkkitehti Eeva Aarrevaara LAB ammattikorkeakoulusta, alueidenkäytön asiantuntija Hannele Kuitunen Hämeen ELY-keskuksesta ja kyläaktivaattori Henna Pirkonen Päijät-Hämeen kylistä.