Kotiseutulehdet ovat taas tuhti lukupaketti
Ydin-Hämeen kolmen pitäjän kotiseutulehdet on saatettu taas pitkälti vapaaehtoisin voimin painokoneista ulos. Ensimmäisenä julkaistuksi tuli tänäkin vuonna Lammin Kotiseutulehti, jonka 50-vuotisjuhlanumero julkaistiin Lammi-Seuran 60-vuotisjuhlan yhteydessä 26.11.
Marraskuun viimeisenä päivänä painosta tullut Hauhon Joulu on tuhti lukupaketti. Hauholaisuutta pohditaan monelta kantilta, muun muassa Kanadaan muuttaneiden silmin sekä kesäasukkaan näkökulmasta.
Yksi teema on kumipyöräliikenne. Lehdessä nimittäin muistellaan miten maitoa on kuljetettu ja kuljetetaan Hauholla. Haastattelussa on myös Hauhon vuoden 2017 yrittäjä, kuljetusliike Tyvi Oy:n Tomi Tyvi sekä kolme eläkkeelle siirtynyttä taksiyrittäjää, Mariitta ja Leo Kämäri ja Hannu Auraneva.
Päätoimittaja Jouni Lehtonen kertaa pääkirjoituksessaan kotiseututyön arkea ja juhlaa. Hauho-Seura juhlii tulevana vuonna 70-vuotista taivaltaan, juuri kun on selvitty itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnasta. Ensi vuonna Hauholla muistellaan vahvasti 100 vuoden takaisia tapahtumia juhlinnan ohessa.
Ensi vuonna on myös tarkoitus saada päätökseen neljän vuoden mittava työ, Hauhon pitäjänhistorian kolmas osa. Kirja julkaistaan 12.joulukuuta, samalla päivämäärällä, millä Hauho-Seura vuonna 1948 perustettiin.
– Toivon, että pystymme jatkossa ammentamaan historiastamme monin tavoin. Hauholaiset yritykset ja yhteisöt voisivat hyödyntää menneisyyttämme ja juuriamme monipuolisemmin. Hauholaisia tuotteita ja palveluita markkinoimaan pitää luoda tarinoita, jotka vahvistavat identiteettiämme ja tervettä ylpeyttä Hauhosta ja joista muodostuu tulevaisuuden Hauhon menestystarina, kirjoittaa Lehtonen pääkirjoituksessaan.
Tuuloksen Joulu on seutukunnan kotiseutulehdistä vanhin, vain Hämeenlinna-seuran julkaisu on vanhempi. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla näkyy lehdessä sinivalkoisena teemana, jonka alle on koottu tarinoita Tuuloksen historiasta eri näkökulmista. Tauno Aaltonen kirjoittaa Tuuloksen sankarivainajista ja lehteen on taltioitu Kimmo Salomaan puhe Vapautemme hinta -muistomerkillä 4.6.2017.
Päätoimittaja Antti Sipilä kirjoittaa, että kotiseutuliike perustuu paikallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja samalla oman kansallisen kulttuurin vaalintaan. Se on myös erottautumista muista kansallisuuksista ja kulttuureista.
– Kotiseututunne on yhtä paljon näkyvää ja elävää toimintaa kuin tunnetta: Tämä on minun kotiseutuni, täällä olen henkisesti kotona, kirjoittaa Sipilä pääkirjoituksessaan.
– Maaseutumaisesta pitäjäkulttuurista on muodostumassa kyläkulttuureita, toisaalta kaupunkimaiset identiteetit ovat alkaneet jakautua kaupunginosayhteisöihin omine erityispiirteineen.

Lammin Kotiseutulehden kansikuva saatiin Lammi-viikon valokuvakilpailuun osallistuneista kuvista. Kuvaaja on Tapani Norrbacka, kuva sai 13,4 prosenttia yleisöäänestyksen äänistä.
Lammin Kotiseutulehden 50. juhlanumerossa luodaan katsausta Lammin menneeseen vuoteen sekä aikaan sata vuotta sitten. Itsenäistymisen aikaa peilaavat kotiseutuneuvos Kaisu Koskuen artikkelit Elämää Lammilla 100 vuotta sitten ja Maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin murha 7.11.2017.
– Yhdeksi teemaksi nousee nostalgia. Lehti alkaa viiden henkilön kirjoituksilla kotiseudusta ja kotiseututyöstä. Joukossa on kaksi juttua nostalgian ilmenemismuodoista: Lammi ennen vanhaan -ryhmästä Facebookissa ja Lammin entisten nuorten laajennettu luokkakokous Untulassa, kertoi päätoimittaja Susanna Mattila julkaisujuhlassa.
Lehden toinen teema on lapset ja nuoret, joka oli myös Lammi-viikon teemana. Lammi-viikon tapahtumia kerrataan sekä Suomi 100 -juhlavuoden viettoa Lammin kouluissa. Lehdessä kerrotaan myös LC Lammin kolmen muun klubin kanssa yhdessä isännöimästä kansainvälisestä nuorisovaihtoleiristä sekä Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan Lammin nuoret ovat välivaiheessa eläessäänkin juurevia.
Lehdessä vastataan myös usein kuultuun kysymykseen, mitä tapahtui opettaja Vilho Penttilän taidekokoelmalle. Kokoelmasta oli 40 työtä esillä Hämeenlinnan taidemuseolla Yhteiset kuvamme -näyttelyssä. Lehteen on talletettu myös Kordelinin murhavaunujen lähtö konservoitavaksi sekä merkkipäiväänsä viettäviä tahoja Lammin Alkosta Saunaseuraan. Joukossa myös 50-vuotias Kotiseutulehti, jonka syntyvaiheista kirjoittaa perustajajäsen Tarmo Lemola.
Vuoden 1918 tapahtumiin luodaan jo katsetta. Matti Hannula kirjoittaa Iso-Pappilan pelottavimmasta päivästä ja Asta Granat-Tapaila Iso-Evon haudoissa lepäävistä vainajista.
Lammin Kotiseutulehteä myydään Lammin kirjastolla, Lammin Säästöpankissa, Lammin Osuuspankissa, Lammin Säästökareilla ja Porkkalan kartanon kukkakulmassa. Hauho-Seuran jäsenet saavat lehden postissa kotiin ja Tuuloksessa koululaiset myyvät lehteä.
Lammille.fi
Jätä vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.