Tiistai 05.07.2022
Nimipäivät: Unto, Untamo
Lammi
Selkeää
13°C
Tuuli: 3 m/s EL
 

Korkea aika konservoida murhavaunut

Konservointi- ja restaurointiosuuskunta Kollaasin konservaattorit Tanja Lindfors ja Hanna Rotonen työstävät parhaillaan vauriokartoitusta ja konservointisuunnitelmaa kuomuvaunuille, joihin Alfred Kordelin murhattiin Mommilassa marraskuun 7. päivänä itsenäistymisen kynnyksellä. Tuosta tapahtumasta tulee kuluneeksi tasan sata vuotta tänä vuonna.

Kordelinin murhavaunujen konservointisuunnitelma valmistuu nopeasti, kertovat Hanna Rotonen ja Tanja Lindfors. Kuva: Susanna Mattila

– Kordelinin murhavaunujen konservointisuunnitelma valmistuu nopeasti. Konservointi päästään aloittamaan vasta tarjouskilpailutuksen valmistuttua, kertovat Hanna Rotonen ja Tanja Lindfors. Kuva: Susanna Mattila

Konservaattorit kuvasivat vaunut torstaina Kordelinin ajokalumuseossa Lammilla. Vauriokartoitus ja konservointisuunnitelma tehdään valokuvien avulla. Konservointisuunnitelma valmistuu muutamassa päivässä, mutta varsinainen konservointityö pääsee käyntiin vasta kun tarjouskilpailutus on saatu päätökseen.

– Ja vähän ilmoistakin riippuu, milloin päästään aloittamaan, Lindfors sanoo.

Kuomuvaunut, joihin Alfred Kordelin murhattiin 7.11.1917. Vaunuja ei voi liikuttaa, ellei konservointia aloiteta. Kuva: Susanna Mattila

Aikamatka sadan vuoden taakse: Kuomuvaunut, joihin Alfred Kordelin murhattiin 7.11.1917. Vaunuja ei voi liikuttaa, ellei konservointia aloiteta. Kuva: Susanna Mattila

Kordelinin kuomuvaunut on tarkoitus saada konservoitua tämän vuoden aikana. Ne on tarkoitus asettaa näytteille myöhemmin päätettävään paikkaan, mahdollisesti Hämeen linnaan. Museovirasto päättää paikasta myöhemmin. Tanja Lindforsin mukaan vaunuja ei uskalla liikuttaa, ellei konservointia aloiteta.

– Edellisestä konservoinnista on 30 vuotta aikaa, joten alkaa olla korkea aika tehdä se uudelleen, hän sanoo.

Kordelinin metsästysvaunuissa istuttiin kasvotusten, sillä kaikilla oli pyssyt käsissään. Kuva: Susanna Mattila

Kordelinin metsästysvaunuissa istuttiin kasvotusten, sillä kaikilla matkustajilla oli pyssyt käsissään. Kuva: Susanna Mattila

Tietyt osat vaunuista ovat pysyneet kohtuullisessa kunnossa. Puuosat pysyvät hyvinä pitkään, mutta maalit, nahka ja tekstiilit kärsivät kovasti ilmankosteuden ja -lämmön vaihtelusta. Konservaattorit suosittelevat säilyttämiseen tiloja, joissa ilmankosteus ja lämpötila olisivat muuttumattomat.

Suurin osa Kordelinin ajokalumuseon kulkupeleistä on Mommilan kartanosta. Vain yksi reki on Evolta. Kuva: Susanna Mattila

Suurin osa Kordelinin ajokalumuseon kulkupeleistä on Mommilan kartanosta. Vain yksi reki on Evolta. Kuva: Susanna Mattila

Aloite murhavaunujen konservointiin on tullut Alfred Kordelinin säätiöltä, joka myös kustantaa konservoinnin. Murhavaunut ja muita Alfred Kordelinille kuuluneita ajokaluja saatiin Lammi-Seuralle lahjoituksena 1960-luvun alkupuolella. Mommilan kartanon omistukseensa hankkinut Eelu Piki lahjoitti ajokalut museolle ja vuonna 1964 rakennettiin pienoiskopio Mommilan kartanon vaunuvajasta Pellava- ja sahtimuseon taakse.

– Ainoastaan yksi reki on Evolta, kaikki muut ovat Mommilan kartanosta, tietää Lammi-Seuran puheenjohtaja Tarja Mattila.

Rekilandoohon vaihdettiin jalasten tilalle pyörät kesäksi. Kuva: Susanna Mattila

Rekilandoohon vaihdettiin jalasten tilalle pyörät kesäksi. Kuva: Susanna Mattila

Lammi-Seuralla on hyvin tiedossa, mitä ajokaluille tapahtuu vaihtelevassa ulkolämpötilassa. Mattilan mukaan koko ajan mietinnässä on, mihin vaunut voitaisiin sijoittaa, kun ne palaavat aikanaan Lammille.

Lammi-Seuran perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 60 vuotta. Seura perustettiin itseasiassa jo 1949, kun haluttiin pelastaa 1835 rakennettu hirsinen makasiinirakennus.

– Lammin suojeluskunnan omistuksessa ollut makasiini joutui jatkosodan jälkeen 1944 suojeluskuntien selvittelypesän haltuun ja selvittelypesä halusi mieluummin myydä koko makasiinin. Asia ratkesi Lammin kannalta myönteisesti vuonna 1949, kun nuori kotiseutuseura sai ostaa puolustusministeriöltä yli satavuotiaan makasiinin myöhemmin perustettavaa kotiseutumuseota varten, kirjoittaa kotiseutuneuvos Kaisu Koskue Lammi-Seuran nettisivuilla.

Lammi-Seura ehdotti samana vuonna Lammin kunnalle oman vaakunan hankkimista, mutta toiminta jäi siihen. Uusi alku koitti vasta vuonna 1957. Lammi-Seuralla on kolme museorakennusta, Pellava- ja sahtimuseo, Kordelinin ajokalumuseo ja hirsimuseo, joiden hoitamiseen toiminta nykyisin paljolti liittyy.

Museot ovat auki kesäsunnuntaisin ja Pellavamarkkinapäivänä. Lammi-Seura juhlii 60-vuotista taivaltaan syksyllä.

Susanna Mattila
Lammille.fi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.