Lauantai 23.09.2023
Nimipäivät: Mielikki, Miisa, Minja

Tuuli:
 

Kaupungin investoinnit ympäristöön kolminkertaistuivat

Hämeenlinnan kaupungin ympäristöinvestoinnit kolminkertaistuivat vuoteen 2014 verrattuna, vuonna 2015 yhteensä 701 400 €, ja niiden osuus koko kaupungin investoinneista nousi samalla 0,35 %:ista 2,94 %:iin. Asukasta kohden ympäristöinvestointeihin kului 10,31 euroa. Merkittävimmät ympäristöinvestoinnit liittyivät vesiensuojeluun, 523 300 €, johon sisältyivät moottoritien ojan eroosiosuojaus 297 100 €, Hauhon laiturin rakentaminen 117 700 € ja hulevesiviemärien rakentaminen 103 800 €. Kansalliseen kaupunkipuistoon investoitiin aiempaan tapaan 143 000 €.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsittelee ympäristötilinpäätöksen perjantain kokouksessaan.

Hauhon uusi palolaituri on yksi kaupungin kolmesta isoimmasta ympäristöinvestoinneista tänä vuonna. Kuva: Jouni Lehtonen

Hauhon uusi palolaituri on yksi kaupungin kolmesta isoimmasta ympäristöinvestoinneista tänä vuonna. Kuva: Jouni Lehtonen

Hämeenlinnan kaupunkistrategian 2014–2020 yksi päämääristä on hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu. Tämä pitää sisällään ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönoton ja uuden teknologian hyödyntämisen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, terveellisen elinympäristön ja vesistöjen puhtauden. Kestävä elämäntapa – ohjelma 2014–2020 tavoittelee kestävää kehitystä kaupunkiorganisaatiota laajemmasta näkökulmasta. Ohjelman keihään kärjet ovat energiapihi Hämeenlinna, toimiva ekoarki, kestävästi kuluttava ja liikkuva Hämeenlinna. Hyvä elämäntapa -ohjelma tulee päivittää tulevalla valtuustokaudella.

Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation ulkoiset ympäristötuotot olivat n. 387 000 €. Osuus kaikista toimintatuotoista oli 0,43 % ja asukasta kohti laskettuna ympäristötuotot olivat 5,69 euroa. Suurimmat ympäristötuotot (199 200 €) syntyivät alueellisen jätelautakunnan sijoittumisesta Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon. Merkittäviä tuottoja tuli ympäristölupa- (84 300 €) ja maa-ainesvalvontamaksuista (25 400 €) sekä lumen- ja maankaatopaikkatoiminnasta (70 300 €) ja ympäristönsuojelun palvelujen tuottamisesta Hattulan kunnalle (73 200 €)..

Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation verottomat ympäristökulut olivat n. 3 690 900 €. Verojen ja veroluonteisten maksujen huomioiminen nostaa summan n. 4,5 milj. €:oon. Ympäristötoimintakulujen osuus kaikista toimintakuluista oli 1,15 % (v. 2014 0,84 %). Asukasta kohti laskettuna ympäristökulut olivat 78,18 euroa. Suurimmat kulut syntyivät maaperän ja pohjaveden suojelussa (1 027 300 €), jossa oli noin sadantuhannen euron nousu vuoteen 2014 verrattuna. Jätehuollossa kulut laskivat (v. 2015 968 700 €;), mutta ovat edelleen korkeat. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävissä kuluja kirjattiin 473 100 €, jossa ovat mukana Hattulan ympäristövalvonnan kulut. Ympäristönsuojelun edistämiseen käytettiin selvästi vähemmän rahaa (368 500 €) kuin vuonna 2014 (522 000 €). Ympäristökuluja syntyi myös ilmansuojelussa (377 600 €).

Vuonna 2015 Hämeenlinnan kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ympäristövastuut eli nk. ehdollinen ympäristövelka olivat noin 6,53 milj. €. Se kasvoi moninkertaiseksi vuodesta 2014 (882 600 €). Vuonna 2015 kaupunki varasi pilaantuneiden maiden kunnostukseen 6,3 milj. € ja toisaalta purki vastaavia varauksia Keinusaaressa n. 656 000 €:lla.  Lisäksi LinnanInfran tilinpäätöksessä on maa-ainestenottopaikan maisemointivaraus noin 32 600 €.

Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Hämeenlinnan kaupungin talousarviosta ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit muodostavat varsin pienen osuuden.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian 2014‒2020 mukaisesti kaupunki laatii ympäristötilinpäätöksen vuosittain. Valmistelu noudattaa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoksen yleisohjetta ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätöksessä on huomioitu koko kaupunkiorganisaatio. Ympäristötilinpäätöstä on laajennettu sisällyttämällä siihen kaupunkistrategian mittareiden hyödyntämistä ja toisaalta erilaisten toimien merkityksen tarkastelua.

Heli Jutila

Lammille.fi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.