Torstai 19.09.2019
Nimipäivät: Reija
Lammi
Selkeää
2°C
Tuuli: 6 m/s PPL
 

“Jos haluatte toimia yhteisöllisesti, toimikaa yhteisöllisesti”

Lammilla aiotaan ottaa mallia Iittalasta ja alkaa toimia yhteisöllisesti. Siihen on Hamkin Jukka Raitasella hyvä neuvo: “Jos haluatte toimia yhteisöllisesti, toimikaa yhteisöllisesti,” hän sanoi. Mallia voi ottaa vaikkapa Crazy Townista tai Janakkalan J2 -hankkeesta. Hamk on muun muassa mukana Crazy Townissa, joka on yhteisöllinen työtila Hämeenlinnassa Verkatehtaalla.

Marko Ahtiainen veti Linnan Kehityksen ja Lammin Yrittäjien Lammin kehtitämisillan Turvantalolla. Ensimmäisenä vasemmalla istuu iLaakso-hanketta Iittalassa vetävä Pia Niemikotka. Kuva: Susanna Mattila

Hamkilta on mahdollista saada apua eri alojen opiskelijoilta. He voivat auttaa yrityksiä tekemällä projekteja, opinnäytetöitä tai harjoitteluja yrityksissä. Esimerkkejäkin jo on. Hamkin opiskelijat ovat juuri tehneet markkinointisuunnitelman Turvantalolle. Eikä ole kauaa siitä, kun Hamkin opiskelija teki opinnäytetyönään Pellavamarkkinoille tutkimuksen ja kehittämissuunnitelman. Raitasen mukaan opiskelijoilta on saatu tosi hyviä kehittämisehdotuksia kummallekin.

Jukka Raitanen esitteli Hamkin mahdollisuuksia auttaa yrityksiä. Kuva: Susanna Mattila

Illan vetäjä Marko Ahtiainen kehotti yrittäjiä tutustumaan sivustoon linkroom.cafe. Linkroom on kaupungin tapa avustaa yritysten tai yrittäjiksi aikovien hankkeita stipendein. Stipendirahaa on saatavissa aina 2500 euroon saakka.

Pia Niemikotka on vetänyt Iittalan iLaakso-hanketta, josta on saatu komeita tuloksia. Iittalan Taideasema on nostanut Iittalaa maailmankartalle ja Lasimäen toimijat ovat raportoineen 10-20 prosentin kasvusta kävijämäärissä. Niemikotkan mukaan hanketoiminta on Lammin seudulla tuttu asia, sillä hän itse toimi Keski-Hämeen Leaderin toimitusjohtajana vuodesta 1997.

“Aikana jolloin kukaan ei tiennyt mikä on projekti, Hämeen osuuskunta oli jo hakenut projektirahaa EU:lta kuudelle kunnalle. Projekteja toteuttiin täällä yhteensä 150,” hän kertoi.

iLaakson tärkein tehtävä on ollut saada yritykset ja eri tahot toimimaan yhdessä. Kenelläkään ei ole määräysvaltaa, mistä on kaikille hyötyä. iLaaksolla ei ole johtokuntaa, mutta sellainen on Niemikotkan mukaan ehkä hyvä perustaa siinä vaiheessa, kun hankeaika päättyy. Niemikotka kehotti ajattelemaan suuresti, mutta muistutti, että töitä saa tehdä aika tavalla.

Päivi Kankaanmäki esittelee ideoita matkailun kehittämiseksi. Kuva: Susanna Mattila

Mitä Turvantalolle kokoontuneet lammilaiset sitten haluavat pitäjässään kehittää? Ideotia kartoitettiin ryhmätöillä eri teemojen alla. Ryhmätyötehtävien ideoista äänestettiin ja tärkeimmiksi nousivat keskustan ja Untulan ympäristöjen siistiminen ja kohentaminen, lammilaisten yritysten ja heidän tarjontansa tuominen helposti kuluttajien saataville eräänlaisen Lammishopperin avulla, Lammin imagon nostaminen turvallisena asuinpaikkana jossa vielä on kaikki peruspalvelut olemassa sekä yritysten välisen yhteistyön lisääminen.

Jukka Raitanen muistutti, että yritykset eivät tee yhteistyötä, vaan ihmiset yrityksissä. Siksi esimerkiksi yhteisölliset työtilat lisäävät yritysten liiketoimintaa – yhteinen työtila lisää kohtaamisia, keskusteluja ja sitä kautta tuottaa ideoita yhteistyöstä. Yhteisöllinen työtila etätyöntekijöille sai kannatusta, sillä sen avulla moni voisi jäädä asumaan Lammille vaikka vaihtaisikin työpaikkaa.

“Jos paikalliset yritykset ostavat toisiltaan, vaikka sitten vähän kalliimmalla kuin joltain kauempana olevalta toimijalta, on se kuitenkin kokonaistaloudellisesti ajatellen kansantalouden kannalta edullisempaa,” muistutti Lammin Ikkunan toimitusjohtaja Hannu Saarinen.

Kirkonkylässä ehostusta kaipaa liikenneympyrä, jota Lammin Yrittäjät on jo aloitellut. Sydänlammin kyläyhdistys on puolestaan pitkään ylläpitänyt Untulan tanssilavaa pienen porukan voimin. Talkooporukkaa kaivattaisiin kipeästi lisää. Ahtiainen muistutti, että yhdistyksille on mahdollista palkata työttömiä töihin jopa sadan prosentin palkkatuella. Nykyisin yhdistyksessä ei tarvitse enää olla edes palkattua työntekijää, riittää että työlle löytyy vapaaehtoinen valvoja.

Matkailullisesti merkittävänä asiana kävi ilmi, että Etelä-Päijänteestä on tulossa Unescon biosfäärialue, jota kannattaisi lammilaistenkin yritysten hyödyntää. Biosfäärihanke nostaa Etelä-Päijänteen alueen heti eurooppalaisten kartoille.

Illan aikana todettiin, että Lammin kesäasukkaat pitäisi tavoittaa entistä paremmin. Tähän ehdotettiin eräänlaista Lammishopper-tyyppistä ratkaisua Cityshopperin tapaan. Keskustelussa oli noussut esiin Lammille.fi -sivusto, joka nähtiin hyvänä alustana tällaiselle palvelulle.

“Lammille.fi voi toteuttaa tällaisen sivuston, kunhan rahoitus järjestyy,” totesi toimittaja Susanna Mattila.

Lammille.fi

 

 

 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.