Evoa esitetään valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi

Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemia Hämeenlinnan Lammilla esitetään vuoden 2011 inventoinnin perusteella uutena kohteena valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Tällä hetkellä alue on maakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Evolla kalastetaan pian valtakunnallisesti arvokkaassa maisemassa. Kuva: Susanna Mattila

“Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat muodostavat hyvin säilyneen maisemakokonaisuuden, jonka ytimessä virtaa metsä- ja viljelyalueita yhdistävä Evojoki. Metsämaisemaa ovat muovanneet Suomen vanhin metsäopetus, kulotushistoria, vanhat kruunutorpat ja metsänvartijan tilat sekä tukinuittoväylät. Alueen viljelymaisema on pienipiirteistä ja rikkonaista. Maiseman yleiskuvaa rikastuttavat vedenkoskemattomat karut alueet sekä jääkauden muodostumat.” (Ely-keskuksen uutiskirje)

Evon alue on maisemaltaan vaihtelevaa ja luonnolle on tyypillistä monimuotoisuus. Kumpuileva maasto on muotoutunut jääkauden aikana. Viljelykset ovat nauhamaisesti hiekkamailla. Idässä alue rajautuu Syrjänalusenharjuun, maaperä on hiekka- ja soravaltaista. Metsäalueen keskellä sijaitsevista Rautjärvistä saa alkunsa Evojoki. Se laskee mutkitellen Ekojärveen ja sieltä edelleen Ekojokena maisema-aluetta rajaavaan Kuohijärveen. Valtaosa alueen järvistä on tummavetisiä, humuspitoisia pieniä järviä, mutta osa järvistä on kirkkaita ja lähdepohjaisia. Evolla on niin koskematonta aarnimetsää kuin istutettuakin puuustoa.

Asutusta alueella tiedetään olleen jo 1300-luvulla. Metsäopisto on vahvasti muokannut maisemaa. Maatalous ja tukinuitto ovat vaikuttaneet Evojokeen. Maatalous on keskittynyt Iso-Evon ja Vähä-Evon kyliin sekä Evojokivarteen. Alueella on säilynyt 1800-luvun rakennuskantaa. Evolla on useita perinnebiotooppeja, kuten Mustajärven tilan valtakunnallisesti arvokas metsälaidun ja ketokokonaisuus.

Evon alue on nykyään valtakunnallisesti tunnettu retkeilyalue, jossa vierailee vuosittain noin 60 000 retkeilijää. Reittiverkosto on 70 kilometrin laajuinen.

Lammille.fi