Geriatrin vastaanotolle ei ole ikärajaa

Geriatriaan erikoistuvan lääkäri Arvo Haapasen mukaan geriatrin vastaanotolle ei ole ikärajaa, mutta pääosassa ovat yli 65-vuotiaat.

– Yleensä huolen aiheena ovat muistin ongelmat, yleisen toimintakyvyn heikkeneminen, yksittäiset sairaudet, kuten sydän-, verisuoni-, muisti-, hengityselin- tai liikuntaelinten sairaudet. Näiden lisäksi vastaanotolla keskustellaan onnistuneesta ikääntymisestä, jolla tarkoitetaan sekä henkisen- ja muun fyysisen toimintakyvyn säilyttämistä sairauksista ja iän tuomista haasteista huolimatta, Haapanen selvittää.

Haapasen mukaan yhtenä olennaisena uhkana onnistuneelle ikääntymiselle on gerastenia, josta aiemmin on käytetty termiä hauraus-raihnaus -oireyhtymä.

– Tähän liittyen tai itsenäisenä sairautena muistin heikentyminen on usein päällimmäisin oire vastaanotolle tultaessa. Tässä muistihoitaja toimii tärkeänä yhteistyökumppanina, jolle ohjataan ensitapaamisen jälkeen, mikäli muisti vaatii laajempaa testausta. Muistihoitajalle voi myös suoraan varata ajan. Hän sitten lähettää vastavuoroisesti geriatrille jatkotutkimuksia varten, jos selvä huoli muistista tai muista sairauksista syntyy. Kun sairaudet ovat jo edenneet siinä määrin, että tarvitaan ulkopuolista apua, on geriatri tukena avun tarpeen määrittämisessä sekä tarvittavien lausuntojen tekemisessä, Haapanen kuvailee.

Geriatri Arvo Haapanen ja sairaanhoitaja Satu Saarinen työskentelevät työparina Linnan Klinikalla. Kuva: Susanna Mattila

Onnistuneen ikääntyminen saavutetaan oikeilla elämäntavoilla, liikunnalla ja erityisesti lihasvoimaharjoittelulla. Lisäksi tarvitaan riittävästi oikeanlaista ravintoa. Haapasen mukaan terveyden haasteisiin tulee reagoida ajoissa, jottei niistä kasva liian suuria.

– Tupakoinnin lopettamisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Nykyisin myös ikääntyvillä on valitettavasti alkoholin käytön vaikeuksia. Siksi alkoholin käytöstä pitää uskaltaa keskustella ja kannustaa kohtuullisuuteen, hän toteaa.

Yksittäisistä sairauksista Haapasen erityisenä mielenkiinnon kohteena on sydämenvajaatoiminta. Sen esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä ja muodostaa merkittävän uhan terveydelle. Hoitamattomana sydämen vajaatoiminnan ennuste on huonompi kuin valtaosalla syövistä.

– Varsin usein potilaalla on monia sairauksia kuten sepelvaltimotauti, verenpainetauti, läppävikoja tai hengityselintensairauksia kuten keuhkoahtaumatauti tai uniapnea. Nämä kaikki potentoivat toistensa terveydellistä taakkaa.

Osana onnistunutta ikääntymistä on myös hormonaalisen tasapainon hoitaminen. Etenkin miehillä testosteronitason lasku on usein unohdettu ja siksi alihoidettu ongelma. Tähän asiansa osaava geriatri voi hyvin puuttua.

– Naisilla sukupuolihormonien muutokset ovat paljon paremmin tunnettu vaihdevuosi-ilmiön vuoksi. Valitettavasti tämänkin asian hoito joskus unohtuu tai hukkuu muiden murheiden alle, Haapanen toteaa.

Lääkityksellä on myös suuri merkitys toimintakyvyn ylläpidossa ja onnistuneen ikääntymisen tukemisessa. Siksi lääkityksen kokonaisarvio on tärkeä osa laajaa geriatrista arviota. Haapasen mukaan usein potilas lähteekin vastaanotolta vähempien reseptien kanssa kotiin. Lääkityksen ja sairauksien lisäksi laajaan geriatriseen arviointiin kuuluvat sosiaalisten verkostojen ja jo aiemmin mainittu tuen tarpeen arvio.

Geriatriaan erikoistuva lääkäri Arvo Haapanen on mukana Linnan Klinikan osastolla ja luennoitsijana Seniori Häme 2017 -messuilla Elenia Areenassa 18.–19.11.2017.

Susanna Mattila
Lammille.fi