Perjantai 01.07.2022
Nimipäivät: Aaro, Aaron
Lammi
Pilvistä
11°C
Tuuli: 3 m/s EI
 

Ankeriaat ja monni kiinnostivat luontoillassa

Lammin kirjastolla kokoontui runsas joukko luonnosta kiinnostuneita keskustelemaan luonnon ilmiöistä ja saamaan kysymyksiinsä vastauksia asiantuntijoilta. Karri Jutilan juontamassa tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa kaloista, erityisesti ankeriaista ja monneista, ja vesistöistä sekä tulevan kesän marjasaaliista.

Luontoillan asiantuntijat, juontaja Karri Jutila oikealla. Kuva: Susanna Mattila

Luontoillan asiantuntijat, juontaja Karri Jutila oikealla. Kuva: Susanna Mattila

Saimme tietää, että ankeriaita on Hämeen vesistöihin istutettu jo 1900-luvun alkupuolella. Lammilta on kalastettu yksi vanhimmista ankeriaista, joka tosin jäi heti Katumajärvestä kalastetun ennätysvanhan, yli 70-vuotiaan ankeriaan varjoon. Monni puolestaan on Hämeen vesistä ilmaston viilenemisen johdosta hävinnyt kokonaan.

– Monnia on ilmeisesti yritetty palauttaa ja suunnitelmat olisivat olleet jo niin pitkällä, että poikaset olisivat olleet Ruotsissa karanteenialtaissa. Mutta ilmeisesti jonkin kalapöpön takia palauttamista ei toteutettu, sillä pöpö olisi voinut levitä haukeen vesistöön päästessään, Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta kertoi.

Kasviasiantuntija Heli Jutila totesi, että marjasatoa on tässä vaiheessa kevättä vielä varsin vaikea ennustaa. Vasta kukintojen määrästä ja menestymisestä voi vetää johtopäätöksiä.

– Tosin edellisen kesän runsas marjasato yleensä enteilee huonompaa satoa seuraavalle kesälle monivuotisilla marjakasveilla, kuten mustikalla ja puolukalla, hän kertoi.

Kiinnostava aihe oli myös Ormajärven tila, josta kysymyksen esitti Virpi Kunnas. Suvi Mäkelä kertoi, että järvestä on viimeksi otettu näytteet lokakuussa, eikä niissä ollut mitään normaalista poikkeavaa.

– Näyttäisi siltä, että Roihu-leirin aikaisesta päästöstä selvittiin säikähdyksellä. Jälkiallas osoittautui olevan ehdottoman hyvä, sillä viipymä altaassa on varsin pitkä ja iso osa mikrobitapahtumista tapahtuu siinä, hän sanoi.

Yleisöä kiinnostivat muun muassa ankeriaat, monnit ja koivuvihdasta pelmahtanut säilörehun haju. Hajun todettiin tarttuneen koivun lehtiin sienien itiöiden mukana, joita läheisistä vanhoista rehupaaleista on suotuisalla ilmalla ollut ilmassa erityisen paljon. Kuva: Susanna Mattila

Yleisöä kiinnostivat muun muassa ankeriaat, monnit ja koivuvihdasta pelmahtanut säilörehun haju. Hajun todettiin tarttuneen koivun lehtiin sienien itiöiden mukana, joita läheisistä vanhoista rehupaaleista on suotuisalla ilmalla ollut ilmassa erityisen paljon. Kuva: Susanna Mattila

Erikoistutkija Martti Rask totesi, että söisi ihan huoletta Ormajärven kaloja. Hänen mukaansa jätevettä pitäisi valua järveen niin paljon, että järven happitilanne muuttuisi, ennen kuin siitä olisi kaloille vaaraa.

– Tämän kokoluokan vahinko ja näin iso ja syvä järvi, ei kaloille ole käynyt kuinkaan. Pahimmillaan voi olla lievää mudan makua, mutta ehkä kalatkin osaavat äänestää evillään, jos veteen jätevettä valuu, hän arveli.

Heli Jutila kertoi, että bakteerit hajoavat vedessä valon vaikutuksesta. Viruksista sen sijaan saattaa olla pysyvämpää haittaa.  Hän totesi, että ehkä kannattaisi välttää uimista sillä kohtaa, johon jätevettä on valunut.

Illan aikana keskusteltiin muun muassa siitä, voiko näätä käydä syömässä pikkulinnuille tarkoitetut eväät (kyllä voi) ja voiko pikkulintujen ruokintaa jatkaa kesän yli (ratkaisematta – jotkut ruokkivat, toiset eivät, mutta ruokintaa täytyy jatkaa jos sen syksyllä aloittaa). Nisäkäskysymyksiin oli vastailemassa Janne Sundell Biologiselta asemalta, Hannu Rasiranta sieniin ja Martti Raekunnas hyönteisiin ja lintuihin liittyviin kysymyksiin.

Susanna Mattila
Lammille.fi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.