Perjantai 01.07.2022
Nimipäivät: Aaro, Aaron
Lammi
Melkein pilvistä
13°C
Tuuli: 2 m/s IEI
 

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

MATTI SIIVONEN: Varma kevään merkki

Varma kevään merkki: kangasvuokko- ja kylmänkukkakuvat tallentuvat muistikorteille. Tässä Matin kuvia keskiviikolta 19.4. Tuuloksesta.

Kuva: Matti Siivonen

Kuva: Matti Siivonen

Kuva: Matti Siivonen

Kuva: Matti Siivonen

Kuva: Matti Siivonen

Kuva: Matti Siivonen

Kylmänkukat (Pulsatilla) ovat leinikkikasveihin kuuluva suku. Ne ovat läheistä sukua vuokoille (Anemone), joihin muun muassa Linné katsoi niiden kuuluvan. Kylmänkukkien noin 30 lajia ovat levinneet Pohjois-Amerikan preerioille ja Euraasian aroseuduille.

Kylmänkukat ovat melko matalia, lähes kauttaaltaan tuuheakarvaisia ruohoja. Niiden lehdet ovat hyvin kapealiuskaiset. Suuret, nuokkuvat ja kellomaiset kukat sijaitsevat yksittäin kukkavarsissa ja ne ovat väriltään usein punavioletista tummansiniseen. Niiden terä- ja verholehdet ovat yhdistyneet pelkiksi kehälehdiksi, ja niitä on yleensä kuusi.

Emiö on suurikokoinen, heteet puolestaan lyhyitä. Kukinnan jälkeen kukkaperä ja emin vartalot alkavat kasvaa huomattavasti. Siitä kehittyy koristeellinen, pitkäkarvainen siemenkota. Kylmänkukat ovat kevään ensimmäisten kukkijoiden joukossa.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kolme lajia. Uhanalainen kangasvuokko (P. vernalis) kasvaa Etelä-Suomen kuivilla harjukankailla. Sen suuret valkoiset kukat ovat ulkopinnaltaan punertavat. Violettikukkainen hämeenkylmänkukka (P. patens) esiintyy hyvin harvinaisena Hämeenlinnan ympäristössä ja Karjalankannaksella.

Kolmas laji on ahokylmänkukka eli etelänkylmänkukka (P. pratensis), jota viime vuosiin asti tavattiin vain verraten lähellä rajojemme ulkopuolella Karjalankannaksella ja Virossa. Laji on saattanut levitä maahan osittain myös innokkaiden puutarhureiden siirtämänä.

Aiemmin Suomessa esiintyi luonnonvaraisena myös lännenkylmänkukkaa (P. vulgaris), joka kuitenkin hävisi 1930-luvulla. Nykyisin kasvatetaan puutarhoissa useita lajeja, kuten lännen- eli tarhakylmänkukkaa ja vuorikylmänkukkaa (P. montana). (Lähde: Wikipedia)

Matti_selfieValokuvaaja on lammilainen Matti Siivonen. 

 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.