Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

Liukumäet ja hulluhevoset laskiaisen kohokohtia

Ajanlaskussamme on kaksi juhlien keskipistettä. Joulu on pysyvä ajankohta. Siihen kytketyt juhlapäivät ovat vuosittain samoilla paikoillaan. Toinen juhlien ajoittaja on pääsiäinen. Se on liikkuva pyhä, jonka ajankohta määräytyy osittain auringonkierron mukaan.

Pääsiäinen on 19.–21.3. päivien välillä vaihtelevan kevätpäivän tasauksen jälkeen. Maata kiertelevä kuu määrittelee paikan tarkemmin. Juhla on säädetty olevaksi kunakin vuonna kevätpäiväntasausta seuraavan ensimmäisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Tänä vuonna se on huhtikuun alussa. Aika voi kuun vaikutuksesta vaihdella vuosittain 22.3.–25.4. välisenä aikana.

Yhtä paljon vaihtelevat myös pääsiäisen mukaan määräytyvät kirkolliset juhlapäivät. Yli kuukauden vaihteluraja aiheuttaa monien kiinteiden jouluun sidottujen ja muidenkin merkkipäivien kanssa usein yhteensattumia. Niistä seuraa joskus muutoksia normaalivuoden juhlapäiviin. Joku merkkipäivä voi joutua siirtymään toiseen ajankohtaan.

Sekä jouluun että pääsiäiseen liittyy muutamia merkkipäiviä ohjaava luku 40. Se määrittelee jo 300-luvulta alkaen vietetyn kynttilänpäivän paikan olevaksi 40 päivää joulun jälkeen. Nykyään arkipäiväksi osuva kynttilänpäivä siirtyy seuraavaksi sunnuntaiksi. Viime vuonna Runebergin päivän torttuja nautittiin kynttilänpäivänä.

Kaksi vuotta sitten elävästi muuttuvan sidonnaisuuksien avittaman kalenterimme antina nautittiin runebergintorttua laskiaisen aatonaattona ja laskiaispullaa Runebergin päivän runnun runtuna. Se johtui pääsiäisen vaihtelusta. Kummankin merkkipäivän viettoon kuuluvat perinteinä omat erilaiset ja maukkaat tortut ja pullat.

Pääsiäistä edeltävä paasto alkaa tuhkakeskiviikkona ja kestää 40 päivää. Todellisuudessa se on hiukan pitempi, koska sunnuntaita ei lasketa mukaan paastoaikaan. Pääsiäisen vaihtelusta saattaa johtua myös kynttilänpäivän väistyminen viikkoa aikaisemmaksi, jos laskiaissunnuntai ja kynttilänpäivä osuvat samalle sunnuntaille. 40 päivää pääsiäisen jälkeen on helatorstai, josta on kymmenen päivää helluntaihin.

Tuhkakeskiviikkoa edeltävät laskiaistiistai ja laskiaissunnuntai. Ne ovat tuossa tuokiossa. Paaston osalta laskiainen kytkeytyy kirkolliseen toimintaan. Laskiaistiistai on pääsiäissidonnaisuudestaan huolimatta käytännössä riemun päivä. Sehän on viimeinen paastoa edeltävä päivä. Siksi se on joidenkin kirkollisten perinteiden ohella monenlaisen karnevaalisen sisällön omaava päivä.

Karnevaali tulee katolisen keskiajan sanoista ”carne vale” eli jäähyväiset lihalle. Laskiaisen nimityksen alkuperästä ei varmuutta ole. Puhutaan paastoon laskemisesta, mutta puhutaan myös romaanisen kielialueen lihansyönnin lopettamisen ilmaisusta ”carne lasciare”. Siitähän helposti suomentuisi laskiainen.

Laskiaisjuhlintaan liittyy osittain myös pakanallisia perinteitä sekä monenlaista iloista riemua. Niihin on sekoittunut paljon paikallista juhlintaa ja riehakkaita tapahtumia. On ollut monenlaista vilkasta menoa. On kiivetty pulkkamäen huipulle ja laskettu vauhdilla alas. Kelkoiksi on kelvannut lapsuudessani koko kirjo pienestä mahakelkasta potkukelkkoihin. Vesikelkkoihin mahtui isompi nuorisojoukko. Joka liukui pisimmälle, tiesi kotipeltonsa tuottavan pisimpiä pellavia. Nuorisolla oli riemu ylimmillään näissä keskitalven ulkoilutapahtumissa.

Järven jäälle tehtiin joukolla napakelkka tai hulluhevonen. Sillä sai aikaan vauhdikasta menoa. Kilpailtiin, kuka pysyi kelkassa pisimpään ennen vauhdin lisäämän keskipakoisvoiman aikaansaamaa pyllähtämistä lumihankeen. Riemua riitti yllin kyllin. Laskiaisen vieton kohokohtia on tietysti ruokapöydän antimien nauttiminen. Maukkaat perinteiset laskiaispullat ja rasvaiset keitot ovat kuuluneet kautta aikojen laskiaisen viettoon. Kaikesta on nautittu yllin kyllin. Onhan päivä viimeinen ennen pitkää paastoa ilman esimerkiksi lihan syöntiä.

Vielä viime vuosisadan alkupuoliskolla vallinneessa elomuodossamme laskiaiseen liittyi monenlaista työtapahtumaohjetta. Joitakin tupatöitä oli saatava valmiiksi ennen laskiaista. Uusia töitä oli odottamassa. Ne olivat lähinnä naisten tupatöitä. Osa riippui entisajan elämän mahdollisuuksista. Kynttilä sai aikaan himmeämpää valoa kuin sähkö. Siksi päivän valkeneminen toi kehräämisten tilalle kutomista.

Kevään lähestyminen toi mukanaan monenlaista uutta puuhaa ja ajateltavaa. Ennustaminenkin kuului ajan perinteisiin. Laskiaisen säät sisälsivät monenlaisia enteitä. Ensimmäisen suojasään jälkeen oli yhdeksän viikkoa jäiden sulamiseen. Niin uskottiin. Satovuoden alku voimisti jo tulevaisuuden arviointia. Olihan talvi vähitellen vaihtumassa kohti uutta kesää ja peltotöitä metsätöiden tilalle.

Heikki K. Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija