Tiistai 06.12.2022
Nimipäivät: Niilo, Niko, Niki, Niklas, Nikolai
Lammi
Melkein pilvistä
-2°C
Tuuli: 3 m/s S
 
Avatar photo

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HELI JUTILA: Kuusensuopursuruosteen itiöitä monella järvellä

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tutki 8.8–16.8.2017 kaikkiaan 11 järveä ja viisi virtavettä. Näytteenottopisteitä oli yhteensä 19 kpl. Hattulassa tutkittiin Alisen Savijärven tilaa.

Vesistönäytteitä otettiin muun muassa Hauhon Rääkiä-järvestä. Kuva: Heli Jutila

Vesistönäytteitä otettiin muun muassa Hauhon Rääkiä-järvestä. Kuva: Heli Jutila

Hämeenlinnassa tutkitut järvet olivat kaupunginosittain seuraavat: Hauholla Jokijärvi ja Rääkkiä, Kanta-Hämeenlinnassa Kahtoilampi, Kankaistenjärvi ja Katumajärvi, Kalvolassa Uurtaanjärvi, Lammilla Kyynäröjärvi, Rengossa Alimmainen ja Tuuloksessa Suolijärvi ja Taholammi. Lisäksi tutkittiin Lammin Ylänteen Iso- ja Vähäjoen veden laatua, Tuuloksen Pannujärveen laskevaa Veittijärvenojaa kahdesta kohtaa ja läheistä pienempää Pannujärveen laskevaa ojaa sekä Ahoisten Keskimmäisestä Alimmaiseen laskevaa ojaa.

Vesistönäytteet otettiin Limnos- Kuva: Heli Jutila

Vesistönäytteet otettiin Limnos-vesinäytteenottimella. Kuvassa Rääkiä-järven vettä viiden metrin syvyydestä. Kuva: Heli Jutila

YSI6600-mittarilla mitattiin metreittäin syvyyttä, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, pH:ta, hapetus–pelkistyspotentiaalia, sameutta ja klorofylli-α:ta. Marvet Junior -mittarilla tutkittiin hapen pitoisuutta ja kyllästysastetta. Vesinäytteet otettiin Limnos-vesinäytteenottimella. Vesistönäytteistä analysoitiin laboratoriossa väri, alkaliteetti, CODMn, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja rauta. Näytteenoton yhteydessä mitattiin näkösyvyys ja tehtiin havaintoja rantojen ja vesien eliöstöstä.

Lammin Kyynäröjärvellä havaittiin eniten sinilevää. Kuva: Heli Jutila

Lammin Kyynäröjärvellä havaittiin eniten sinilevää. Kuva: Heli Jutila

Katumajärven, Kankaistenjärven ja Pannujärven näyteanalyysin kustannuksista vastasi Vanajavesikeskuksen vetämä PAKKA2-hanke. Näiltä järviltä otettiin muita järviä enemmän näytteitä ja tutkittiin useita näytepisteitä. Kankaistenjärvellä tutkittiin kolme näytepaikkaa ja Pannujärven valuma-alueella neljä. Muiden järvien tutkimusten osalta kustannuksista vastasi Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut.

Näytteenotot sujuivat hyvin ja säät suosivat näytteenottoa. Syvin tutkituista järvistä oli Rääkkiä (n. 19 m näytepisteellä) ja matalin lintujärvenäkin tunnettu Jokijärvi (0,7 m). Järvien pintavesi (0,5 m syvyys) oli pääosin 18–19,2oC lämpöistä. Vain matala Suolijärven Pohjoistenlahti oli kylmän yön jälkeen jäähtynyt 15,6oC:een. Kylmintä vettä, 4,3oC, oli pienen, harjujen rajaaman Alimmaisen pohjalla.

Kyynäröjärven vesinäyte otettiin neljän metrin syvyydestä. Kuva: Heli Jutila

Alhaisin näkösyvyys mitattiin Kyynäröllä, 0,6 metriä. Kuvassa Kyynäröjärven vesinäyte. Kuva: Heli Jutila

Suurin näkösyvyys mitattiin Kankaistenjärven Kivikarin pisteellä (4,5 m) ja alhaisin rehevällä Kyynäröjärvellä (0,6 m). Yli kolmen metrin näkösyvyyteen yllettiin muillakin Kankaistenjärven näytepisteillä, Katumajärvellä, Alisella Savijärvellä ja Alimmaisella. Alle metrin näkösyvyys löytyi Uurtaanjärveltä, Jokijärveltä ja Kahtoilammilta.

Pintavesi (0,5 m syvyydessä) oli sameinta Kyynäröjärvellä (9,5 NTU) ja varsin sameaa myös Jokijärvellä (8,4), Suolijärven Pohjoistenlahdella (6,7), Uurtaanjärvellä (4) ja Kahtoilammilla (3,6). Kirkasta vesi oli Kankaistenjärvellä (0,2-0,9 NTU), Taholammilla (0,6), Katumajärvellä (0,9), Alisella Savijärvellä (0,9) ja Alimmaisella (0,9).

Tuuloksen Taholammilta. Kuva: Heli Jutila

Tuuloksen Taholammilta. Kuva: Heli Jutila

Kankaistenjärven ja Katumajärven syvänteissä happea riitti jopa pohjan läheiseen alusveteen. Rääkkiällä hapen kyllästysaste laski 6 %:iin 16 metrissä. Alimmaisella hapen kyllästysaste putosi alle 10 %:in vasta 14 metrissä. Voimakas pudotus happipitoisuudessa (alle 10 %:n kyllästysasteen) tapahtui Taholammilla jo kolmessa ja Pannujärvellä neljässä metrissä. Kahtoilammilla pintaveden hapen ylikyllästeisyydestä siirryttiin kolmessa metrissä 35 %:iin ja neljässä metrissä 4 %:iin.

Tuuloksen Taholammin vesinäyte otettiin neljän metrin syvyydestä. Kuva: Heli Jutila

Tuuloksen Taholammin vesinäyte otettiin neljän metrin syvyydestä. Kuva: Heli Jutila

Suurella osalla tutkimusjärvistä havaittiin kuusensuopursuruosteen (Chrysomyxa ledi var. ledi) itiöitä lauttoina ja niitä on huomattu myös muilla kantahämäläisillä järvillä: Kankaistenjärvi, Pannujärvi, Alinen Savijärvi, Alimmainen, Taholammi, Kyynäröjärvi, Akkijärvi ja Särkemä. Suopursuruoste ei ole myrkyllistä, mutta lauttaan uiminen saattaa aiheuttaa siitepölyn kaltaista silmä-ärsytystä.

Sinilevää havaittiin vähän Alimmaisella ja Kankaistenjärvellä ja runsaammin Kyynäröjärvellä.

Suolijärven Pohjoistenlahden länsiosassa karvalehti (Ceratophyllum demersum) on runsastunut voimakkaasti kesällä 2017 vaikeuttaen lahden virkistyskäyttöä.

 

Heli Jutila

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.