Torstai 30.06.2022
Nimipäivät: Päiviö, Päivö
Lammi
Melkein selkeää
19°C
Tuuli: 2 m/s EEI
 

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Uusi viikko viestii keväästä 

Alkava viikko tuo mukanaan oikeastaan kolme kevättä ja kesää ennakoivaa ajankohtaa. Tänään maanantaina on yksi niistä hetkistä. Aurinko näyttää palaavan takaisin etelänmatkaltaan tuoden valoa ja lämpöä meidän pohjolaamme. Näkymä johtuu kuitenkin maapallomme omasta liikkeestä tässä aurinkokunnassamme. Erikoisen hetken sisältävää päivää kutsutaan kevättalvella kevätpäiväntasaukseksi täällä pohjoisella pallonpuoliskolla.

Syksyllä päiväntasaajan eteläpuolella olevat käyttävät samaa nimitystä kukin omalla kielellään. Meillä sanottu päivä on nimeltään syyspäiväntasaus. Näin syksyllä osat vaihtuvat pallonpuoliskojen kesken. Uusi viikko päättyy kahteen erilaiseen merkkipäivään. On Marian ilmestyspäivä ja samalla saamme varastoomme yhden tunnin syksyllä käytettäväksi mielihalujemme mukaan.

Kevätpäiväntasauksen saa aikaan maapallomme kiertäminen omalla radallaan pysyvästi auringon suhteen vinoa napa-akseliaan käyttäen. Ennen kevätpäiväntasausta alueemme kasvot ovat suuntautunut enemmän auringosta poispäin, ja tasauspäivä tuo suunnan kohti aurinkoa päiväntasaajasta lähtien. Maan kierto auringon ympäri kestää kalenterivuotemme ajan. Useimmiten vuorokauden valoisuuden muuttuminen liittyy läheisesti muihin kalenterimme juhlapäiviin. Joulua edeltää talvipäivän seisaus. Juhannukseen liittyy kesäpäivän seisaus.

Päivän tasaus merkitsee päivän ja yön tasaantumista hetkeksi yhtä pitkiksi. Niin tietysti onkin joka paikassa jonakin ajankohtana. Yhtäaikaisuuteen eivät kaikki seikat suostu. Päivän tasausaika määritellään auringon keskipisteen mukaan. Almanakkamme ilmoittaa auringon nousun sen yläreunan mukaan. Auringon valokin taittuu eri lailla ilmakehässä. Värien erilainen taittuminen saa aikaan usein ihailemamme aamuruskoon ja iltaruskoon liittyvät taivaanrannan maalaukset. Erilaiset sateenkaaretkin syntyvät samasta syystä. Tyytykäämme kuitenkin arjen tarjoamaan näkymään. Kevätpäivän tasaus on tuonut mukanansa Marian päivän eli Marian ilmestyspäivän.

Marian ilmestyspäivä on maaliskuun viimeinen sunnuntai. Marian ilmestyspäivä on yhteydessä jouluun. Maria sai arkienkeli Gabrielilta ilmoituksen Vapahtajamme syntymästä. Marian päivä oli kalenterissamme vuoteen 1954 asti yhdeksän kuukautta ennen joulua 25. maaliskuuta vietettävä juhlapäivä. Vuodesta 1955 lähtien päivää on vietetty kirkkolain muutoksen mukaan 22–28 maaliskuuta päivien väliin sattuvana sunnuntaina. Kuun ja auringon mukaan määräytyvä pääsiäinen voi kuitenkin aiheuttaa muutoksen tähänkin juhlapäivään. Osa juhlapyhistämme määräytyy joulun mukaan. Osa taas saa sijaintinsa vuosittain muuttuvan pääsiäisen ajankohdan mukaan.

Molempiin päiviin on ennen vanhaan sisältynyt monia uskomuksia ja ennustuksia. ”Tasan yöt, tasan päivät tasan kaksi jalkaistani.” Niin uskottiin kurjen todenneen ja lähteneen lentomatkalle kaukaa etelästä kohti synnyinseutuaan. Tänä vuonna kurkia on jo havaittu maassamme. Ehkäpä teeren kujerruksiakin on jo kuultu. Taitavat uskomuksetkin uudistua muuttuvassa maailmassamme.

Marian päivä sisältää enemmän erikoisuuksia ja uskomuksia. Siihen liittyy viisi kalenteriyhteyttäkin. Tänäkin vuonna jo ollut kynttilänpäivä oli niistä ensimmäinen. Nyt vuorossa on Kevät-Maaria eli Marian ilmestyspäivä. Heinä-Maariaksi sanottu päivä on heinäkuun alussa. Ennen vanhaan vietettiin syksyn aikaan myös Jälki-Maaria ja Marian syntymäpäivää.

Talvea seuraa kevät ja kesä. Ne ovat satovuoden alkuaikaa. Siksi on luonnollista, että Marian päivänä on pyritty monin tavoin ennustamaan tuleva suvea ja satovuoden tulosta. On saatu selville keväisen lumen määräkin. Lumimäärä Maariana katolla on viestinyt samaa määrää vappuna pelloilla. Monia muitakin uskomuksia on liittynyt talven ja kevään murroksen läheisiin merkkipäiviin.

Sunnuntain herääminen tuntia lähempänä kesää. Kesä lähestyy viikonloppuna myös tosiasiallisesti. On maaliskuun viimeinen sunnuntai. Siihen liittyy kesän lähentäminen. Siirrymme kesäaikaan. Kesä astuu yhtäkkiä tunnilla lähemmäksi. Siirrämme kelloja sunnuntaina yöllä kolmesta neljään. Muistisääntömme ohjaa oivasti kevään ja syksyn siirtoja. Kumpikin tapahtuu kohti kesää. Syksyllä saamme käyttää säästämämme tunnin mielitekojemme mukaan kellojen ollessa pysäytettynä tuon ajan.

Historia kertoo, että kesäajasta olisi ollut puhetta jo 1700-luvun lopulla. Keskustelua kesti toistasataa vuotta. Saksa ja Englanti ottivat kesäajan käyttöön vuonna 1916. USA seurasi pari vuotta myöhemmin. Euroopassa monet maat siirtyivät kesäajan käyttöön vuonna 1980, Suomi seuraavana vuonna.

heikkikoo_webAntoisaa jäistä vapautuvaa suven odotusta kaikille.

Heikki K. Lähde
Kirjoittaja on lammilainen ennenvanhan tutkija.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.