Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Täysikuu siirsi taas Marianpäivän varapaikkaan

Meneillään olevan paaston ajan monet juhlapäivät ovat kalenterisijainniltaan pääsiäisestä riippuvaisia. Niiden joukossa on kuitenkin yksi, jonka paikka on kytketty jouluun. Se on nykyalmanakassa Marian ilmestyspäivä, jota on vietetty 400-luvulta alkaen. Sen sisältönä on enkeli Gabrielin käynti Marian luona ilmoittamassa poikalapsen eli Jeesuksen tulevasta syntymästä. Päivän kiinteä sijainti oli tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua eli 25. maaliskuuta jopa 1500 vuoden ajan vuoteen 1955 asti. Tuolloin Marian ilmestyspäivä siirrettiin työmarkkinoiden takia 22.–28. maaliskuuta välillä olevalle sunnuntaille.

Pääsiäisen sijainti vaihtelee vuosittain runsaan kuukauden pituisella 22. maaliskuuta alkavalla ajanjaksolla. Siksi Marian ilmestyspäivä on joskus osunut samalle päivälle pääsiäisestä riippuvan ajankohdan kanssa. Ennen vuotta 1955 törmäys tapahtui viimeksi vuonna 1943. Vapahtajan syntymän ilmoituspäivää ei haluttu ymmärrettävästi juhlia piinaviikolla. Siksi se siirrettiin aikaisemmaksi. Samanlaisia ongelmia on aiheuttanut myös Marian ilmestyspäivän siirtäminen sunnuntaille. Se on saattanut osua samalle päivälle pääsiäissunnuntain tai sitä edeltävän palmusunnuntain kanssa. Myös näissä tapauksissa pääsiäissidonnaisuus on pysytetty ja Marian juhlapäivä on siirretty palmusunnuntaita edeltävälle sunnuntaille.

Näin kävi tänäkin vuonna. Päivä oli viime sunnuntaina. Vuonna 1959 päivä oli vieläkin aikaisemmin jo 10. maaliskuuta. Molemmat olivat samalla poikkeuksellisesti ennen kevätpäiväntasausta, vaikka päivä vuodesta 1955 lähtien on siirretty tasauspäivän jälkeiselle viikolle. Päivä on yleensä ollut lähellä kevätpäiväntasausta niin kuin juhannuskin kesäpäivänseisausta ja joulu talvipäivänseisausta. Näitä aurinkoon liittyviä tasaus- ja seisauspäiviä ei juuri ole pidetty juhlapäivinä maassamme ehkä kaamosaikoja ja yötöntä yötä enempää huomioitu.

Marian mittava merkitys ei kuitenkaan ole parin vuosituhannen aikana hiipunut. Hänhän on monin tavoin palvonnan kohde erityisesti katolilaisuudessa, kuten vanhat pyhimyskalenterit osoittavat. Meidänkin kalenterivuotemme on aikojen saatossa sisältänyt ainakin viisi Neitsyt Mariaan liittyvää juhlapäivää. Niiden niminä ovat olleet kynttilänpäivä, kevät-Maaria, heinä-Maija sekä jälki-Maaria ja syys-Maaria.

Ensimmäinen niistä on jo 300-luvulta lähtien vietetty, 40 päivän kuluttua joulusta ollut kynttilänpäivä, jolloin Jeesus vietiin temppeliin siunattavaksi. Se oli meilläkin pyhäpäivä vuoteen 1774 asti, jolloin se siirrettiin seuraavaan sunnuntaihin. Nimikin on muutettu Marian puhdistuspäivästä kynttilänpäiväksi. Keskiajallahan kynttilänpäivänä siunattiin vuoden aikana kirkoissa käytettävät kynttilät. Joskus laskiaissunnuntai osuu samalla päivälle, jolloin kynttilänpäivä siirtyy viikkoa aikaisemmaksi. Kansanperinteessämme on ennustettu säitä monin tavoin, kuten esimerkiksi ”Jos ei ole kylmä kynttelinä eikä pakkanen pauku Paavona, niin on halla heinäkuussa ja talvi keskellä kesää”. Ensimmäisestä suojasäästä oli kymmenen viikkoa kylvöön. Marian ilmestyspäivää kutsuttiin myös kevät-Maariaksi. Sekin sisälsi viestin kevään säistä. ”Mitä Maariana katolla, sitä vappuna vaossa”, sanottiin ennen vanhaan.

Heinä-Maija eli Marian etsikkopäivä eli heinä-Maija on 2. heinäkuuta. Se pyhitettiin 1200-luvulla Marian ja Johannes Kastajan äidin Elisabetin tapaamisen muistopäiväksi. Nimi kertoo päivän liittymisestä heinäntekoon ja tärkeään heinäpoutaan. Heinä-Maijan sään sanottiin jatkuvan 40 päivää. Marian etsikkopäivänä kylvetyistä nauriista tuli suuria ja maukkaita, uskottiin.

Marian taivaaseenastumisen päivää 15.8 on kutsuttu ennen vanhaan jälki-Mariaksi. Sitä ei alueellamme ole erikoisemmin vietetty katolisen ajan jälkeen, vaikka se katolilaisilla alueilla on oma juhlansa. Ainakin syysviljojen kylvöt tuli pääasiassa saattaa Marjatan päivän aikoihin tehtyä. Hiipumista on tapahtunut meillä myös neitsyt-Marian syntymään liittyvälle syys-Maarialle. Maatalouden toimintaan liittyen metsälintujen pyynti lienee alkanut syys-Maarian aikaan. Siihen aikaan ennen vanhaan alkoivat myös pestuumarkkinat. Aikaa oli kuitenkin Mikkeliin asti.

Heikki K. Lähde on Suomen juhlavuoden kunniaksi ahkeroinut kolme kirjaa valmiiksi. Kuva: Susanna Mattila

Heikki K. Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija