Tiistai 21.05.2019
Nimipäivät: Kosti, Konsta, Konstantin
Lammi
Selkeää
24°C
Tuuli: 1 m/s P
 
Kulmilta-blogi

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Pääsiäisperinteitä malkamaanantaista sukkasunnuntaihin

Kyllä pääsiäinen aina tuo mieleen nuo meidän mainion silmäkameramme tallentama kuvat. Niissä on mukana paljon muutakin kuin hetkikuvat. Mielessä näkyvät hankikantoiset hiihtomatkat pajunkissoja hakemaan. Joskus matkalla pelästyin peltopyiden pyrähdyksiä lentoon. Kananmunia väritettiin vesiväreillä. Isompi määrä värjääntyi sipulin kuorien avulla keitettäessä. Sipuleita viljeltiin runsaasti lapsuusaikanani.

Edelleen ennenvanhaa ajatellen. Tuo pääsiäisen nimitys on oikeastaan Mikael Agricolan alullepanema. Aluksi se oli ”päsieinen”. Nykyinen muunnelma ”pääsiäinen” tulkitaan usein paastosta pääsemisestä johtuvaksi.

Tänä vuonna on muuten varsin poikkeuksellinen pääsiäisen ajankohta. Pääsiäissunnuntai on jo varhaiskristillisenä aikana määritetty olevaksi “kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina”. Paikka ei kuitenkaan määräydy todellisen kevätpäiväntasauksen mukaan, vaan keskimääräisen kpt:n mukaan. Tänä vuonna tuo keskimääräinen paikka oli harvinaisesti almanakan mukaista seurannut päivä. Tuona päivänä oli myös täysikuu. Se ei kuitenkaan ollut ”seuraava” täysikuu. Näin ollen vietämme pääsiäistä vasta nyt. Saamalla ovat siirtyneet monet pääsiäiseen liittyvät juhlat ja päivät, kuten esimerkiksi laskiainen, helatorstai ja helluntai.

Pääsiäinen on suuri vuotuinen juhla. Kristillistä pääsiäistä me vietämme Vapahtajamme Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Riimittelin sen liittymisestä jouluun ja murheen muutoksesta iloksi vuosia sitten seuraavasti: Joulun lapsen sanomaan pääsiäinen murheen tuo. Jeesus ristiinnaulitaan. Hän synneillemme armon suo. Nousee pian haudastaan ja pääsiäiseen ilon luo. Saa auringonkin tanssimaan maanantaina noustessaan.

Pääsiäissunnuntaita edeltää palmusunnuntain jälkeinen kirkollinen monenlaisia kärsimyskertomuksia sisältävä hiljainen viikko. Viikko huipentuu kiirastorstain iltana vaihtuvan tummuuden myötä Vapahtajamme ristiinnaulitsemisen päivään pitkäperjantaihin. Pääsiäissunnuntai tuo ylösnousemuksen tuoman ilon. Ennen vanhaan sanottiin auringonkin tanssivan noustessaan toisena pääsiäispäivän aamuna.

Tuon hiljaisen viikon päivistä käytetään kansan kielessä usein kullekin annettuja erikoisnimiä. Osa niistä ikään kuin ohjaa entisajan keväisiä toimintoja. Osa taas liittyy ymmärrettävästi pääsiäisen tapahtumiin. Niistä lyhyesti pikku taustoja:

Malkamaanantai. Aloittaa hiljaisen viikon. Malka oli entisaikaan esimerkiksi olkikatossa harjalta räystäälle oleva usein puolipyöreäksi halkaistu tukihirsi. Nimitys ohjasi tällaisten puiden ja myös polttopuiden hankintaan metsistä.

Tikkutiistai. Nimitys ohjasi edellisen tapaan sytykkeiden, ja niin kuin lapsuudessani sanottiin virien hankintaan. Niiden uskottiin tikkutiistaina hankittuina tuottavan onnea.

Kellokeskiviikko. Talviruokinnassa ollut karja pääsi pian ulos ja kellokkaat saivat kellon kaulaansa. Olivat lauman johtajia. Kaulassa kilkuttava kello auttoi olinpaikan havaitsemisessa laitumella. Tuhkakeskiviikko oli aloittanut pääsiäistä edeltävän paastoajan.

Kiirastorstai. Nimi ilmeisesti on saanut juurensa ruotsalaisesta puhdistustorstaita tarkoittavasta sanasta ”skärtorsdag”. Kiiraa pidettiin myös pakanuuden pahana henkenä. Se oli karkotettava ainakin pihapiiristä. Kiirastorstain iltana alttari tyhjennetään esineistään ja puetaan mustaan.

Pitkäperjantai. On ristiinnaulitsemisen päivä. Etuliite kuvannee päivän tuntumista pitkältä. Siltä se tuntui nuoruudessani, kun oli tapana päivän sisältöä muistellen, ettei saanut poistua kotoa mihinkään.

Lankalauantai. Nimitys muistutti taas arkipuuhista. Tupatöinä kehrätyt langat tuli pestä ja värjätäkin luonnon väreillä.

Sukkasunnuntai. Nimi viitannee vain hiljaa oloon. Entisaikaantupien lattiat olivat viileät alla olevan tyhjän tilan vuoksi. Oltiin sukkasillaan.

Pääsiäisen perinteet ovat elomuodon kaupallistumisen myötä monipuolistuneet ja mukautuneet nykyaikaan. Alussa olevien lisäksi mainitsen vain suositun mämmin. Monilla emännillä oli omat reseptit ja tavat sen laitossa. Ajan myötä se on muuttunut jokotaiei-ruuaksi. Nuoruudessani sekin tietysti tehtiin kotona. Se paistettiin tuvan leivinuunissa itse tehdyissä tuohisissa tuokkosissa. Mämmi syötiin viileänä ja maistui mainiolta aidon lehmänmaidon kanssa vähän sokerilla maustettuna. Pääsiäiskoristeet olivat itse tehtyjä ja väriteltyjä tai luonnosta noudettuja sisätiloissa jo hiirenkorvalle varttuneita koivuniemen herran tuotteita.

Heikki K. Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.