Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Pääsiäisen poikkeusaika lisää arkipyhättömiä selkäviikkoja

Kuluvan vuoden arkipyhätön aika on tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä. Mittaa sille kertyy satakunta vuorokautta. Uudenvuodenpäivää seuraava arkipyhä on tänä vuonna pitkäperjantai huhtikuun puolivälin jälkeen. Siihen asti viikon arkea seuraa sunnuntai. Tänä vuonna jaksoon sisältyy 14 sunnuntaita. Kaikki eivät ole tavallisia sunnuntaita. Osalla on vuosittain toistuva juhlapyhän nimitys ja arvo. Näistäkin osa on vaihdellut ajan saatossa ja vaihtelee vuosittain edelleen.

Asiaan vaikuttavat ainakin kuun ja auringon sekä maan keskinäiset asemat. Osa juhlapyhistä on sidottu samanaikaisena pysyvään jouluun. Osa taas vaihtelee lähes kuukauden verran liikkuvan pääsiäisen mukana. Tänä vuonna pääsiäinen on vain muutaman päivän myöhäisintä mahdollista ajankohtaa aikaisemmin.

Joulun tapaan paikallaan olevia pyhiä ovat maamme virallisina pyhäpäivinä viikko jouluaaton jälkeen oleva uudenvuodenpäivä ja tänä vuonna sunnuntaina ollut loppiainen. Sitä seuraavat viisi sunnuntaita ovat saaneet almanakassamme järjestysnumeron loppiaisesta. Viime viikonlopun 4. sunnuntai oli nimetty kynttilänpäiväksi. Sitä vietetään 40 päivää joulun jälkeen, jolloin silloin syntynyt esikoispoika oli Mooseksen kirjain mukaan käytävä lunastamassa vanhemmille kuuluvaksi. Myös vuoden kirkkokynttilät on ollut tapana siunata kynttilänpäivänä, jota siksi on sanottu myös valon juhlaksi.

Seuraava juhlasunnuntai on 24. maaliskuuta oleva Marian ilmestyspäivä eli Marianpäivä. Sen ajankohta on yhdeksän kuukautta ennen joulua. Enkeli ilmoitti tuolloin Marialle vapahtajamme tulevasta syntymästä. Vuodesta 1955 lähtien päivä on sovitettu 22.3- 28.3 väliselle sunnuntaille. Joskus Marianpäivä joutuu väistymään, kun samalle sunnuntaille osuu pääsiäisen paikasta riippuvainen palmusunnuntai. Viime vuonna toteutui tällainen poikkeus.

Harvinaisena poikkeusvuotena on jäänyt mieleeni vuosi 2008. Siihen sisältyi muutamia erikoisia yhteyksiä. Voitiin nauttia laskiaissunnuntain laskiaispullaa ja samalla viettää Runebergin päivän aatonaattoa torttujen kera. Toisin päin voitiin nauttia Runebergin torttua Runebergin päivänä ja laskiaispullaa laskiaisen runnunruntuna. Samana vuonna tapahtui keväällä toinenkin tosi harvinaisuus. Kahden juhlan päivä muodostui helatorstaista ja vapusta. Oli mahdollista viettää samana päivänä vapun päivää tai suomalaisen työn päivää. Kirkollinen juhlapäivä tarjosi toisen vaihtoehdon.

Helatorstai on kristillinen virallinen pyhäpäivä. Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen vapahtajamme taivaaseenastumisen päivänä. Viikonpäivä on aina torstai johtuen siitä, että 1. pääsiäispäivä on sunnuntaina. Aikaisin tällainen tapahtuma oli nykysukupolvia edeltävänä jo vuonna 1913. Vuonna 2011 helatorstai oli kesäkuun toisena päivänä. Varhaisin helatorstai gregoriaanisen kalenterin mukaan on ollut vuonna 1761 vapunaattona. Seuraavan kerran helatorstai ja vappu osuvat samalle päivälle vasta vuonna 2160. Useimmat juhlapäivien muutokset johtuvat pääsiäisen paikan monitahoisesta määräytymisestä.

Tänä vuonna se poikkeaa tavanomaisesta laskentakaavasta. Pääsiäisen vaihteluaika on maassamme 22. maaliskuuta – 25. huhtikuuta eli viisi viikkoa. Ajankohtaan vaikuttavat maapallon, kuun, auringon sekä sunnuntaiden sijainti. Niiden mukaan ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai”. Tämän vuoden almanakassa kevätpäiväntasaus on keskiviikkona 20. maaliskuuta. Sen jälkeinen täysikuu on jo torstaina 21. maaliskuuta ja ensiksi tuleva sunnuntai on jo 24. maaliskuuta eli Marian ilmestyspäivänä. Mutta pääsiäinenpä onkin vasta 21. päivänä huhtikuuta. Miksi ?

Vuonna 325 eli lähes 1700 vuotta sitten Nikean kirkolliskokous päätti, että kevätpäiväntasaus on tänäkin vuonna ajanlaskussamme 21. eikä niin kuin virallinen almanakkamme osoittaa 20. maaliskuuta. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan kirkolliskokous on myöhemmin ajoittanut täydenkuun ajaksi sen vaihteluisen keskimääräisyyden, joka joskus poikkeaa almanakkamme vuosikohtaisista tiedoista. Siksi pääsiäinen onkin tänä vuonna almanakassamme tavanomaisen oikean täydenkuun laskentakaavan osoittamasta 24. maaliskuuta -ajankohdasta poiketen vasta 21. päivänä huhtikuuta.

Sen tähden selkäviikot venähtävätkin tänä vuonna poikkeuksellisesti 14 viikon mittaiseksi.

Heikki K. Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija