Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Kevättöitä lantapattereista pintajyräykseen

Hieman keikkuen tämä kevät taas tuli ja tuotti luontoon varsin monivehreää heräämistä uuden vuotuiskasvun tuottamiseksi. Luonnon luonnollinen kokonaisuus toimii omien toimintaedellytystensä mukaan. Talvilevosta virkoava kasvu alkaa aikaansaada uutta vuosikertaa monivuotisiin yksilöihin. Syksyllä tallentuneet siemenet itävät tuottaakseen taas syksyllä lajin jatkamiseen tarvittavaa siemensatoa. Elontoimintojen jatkumon ihme saa aikaan vehreysskaalan lisäksi monivivahteisen tuoksumaailman silmäkameramme tallennuksia täydentämään. Osa linnustoa palaa synnyinseuduilleen jatkamaan sukuaan iloisesti viserrellen kuuloaistiemme kautta nautittavaksi.

Toukokuu on ilmeisesti saanut nimensä maataloudessa vallitsevien toimintojen mukaan. Kevättalven viimeisillä hankikannoilla pelloille aikaansaadut lantapatterit on talikoilla lennätellen levitetty peltoalueille uutta kasvua auttamaan. Maasta routa oli sulanut. Peltojen perusmuokkaukset on tehty. Mahlakin alkoi virrata koivuista nautittavaksi. Lajikohtaisuuden erilaiset siemenet on sekoitettu pintamultiin. Perunat on aseteltu vakoihin. Juurikkaiden siemenet on kylvetty riveihin. Kylvökoneiden tultua käyttöön viljalajit kylvettiin riveihin. Ilman hevosvetoista konetta tehtiin toisin.

Muistan hyvin ollessani nuorukaisena isän mukana monissa eri tehtävissä hänen tahdikkaan koneettoman ajan kylvötavan. Täytettyään kaarevan puisen kylvövakan hän sijoitti sen eteensä olkalenkin avulla vatsaa vasten. Asteli pellon alkureunaan ja aloitti tahdikkaasti keinahtelevan askelluksen. Keinahtelu tahditti käsiä kaappaamaan kahmalollisen jyviä samalla, kun toinen koura sinkosi sivulle äsken ottamansa jyvät tasaisesti sopivalle peltoalueelle. Tarpeen mukaan vakkaa välillä täytellen koko peltoalue tuli kylvettyä. Elettiin aikaa, jolloin isännän askel höysti pellon. Kylvötoimenpiteiden jälkeen peltojen pinnat tasoitettiin tiiviimmiksi jyräten lapsuudessani hevosvetoisella puujyrällä ja myöhemmin tehdastekoisella rautajyrällä.

Keväinen toukokuu oli ja on tavallaan edelleen. Nuoruudessani äitienpäivät koululla ja koulun päättäjäiset jännittävine todistusten saanteineen muodostivat merkittävät kyläläisten juhlatilaisuudet. Tänä vuonna toukokuun loppupuoleen liittyy myös helatorstain juhlapyhä. Ihmisen laatima kalendaarinen kokonaisuus sen sijaan yllätti tänä vuonna harvinaisilla poikkeuksilla. Kalenterivuosi ja luonnollinen satovuosihan eivät ole molemmat samanpituisella vuorokaudella mitattavissa. Karkauspäivä tasaa epäsuhdetta määräajoin. Tänä vuonna pääsiäinen koki varsin poikkeuksellisen sijoittelun. Ihminenhän kokee vuorokausien mittaisen kevätpäiväntasauksen tai täydenkuun ajan ja vaikkapa suven valoisimman vuorokauden ajan. Ihminen on kuitenkin aikojen saatossa määritellyt kuin salaman hetken niin täysikuulle ja kevätpäiväntasaukselle kuin monille muillekin muutoshetkille.

Koska kalenterivuosi poikkeaa useilla minuuteilla luonnollisesta vuodesta, on jo toissa vuosituhannella määritelty pääsiäisen määräytyminen kevätpäiväntasauksen keskiarvohetken mukaisesti. Tänä vuonna tuo keskiarvohetki osui vuoden todellisen tasaushetken jälkeiselle päivälle. Sille osui myös täydenkuun hetki, joten tuo ”kevätpäiväntasauksesta seuraava täysikuu” siirtyi noin kuukaudella kohti kevättä. Siirto koskee kaikkia pääsiäiseen sidottuja vuotuisjuhlia.

Tälle viikolle siirtyneenä vietämme helatorstaita. Sen ajankohdaksi on määritelty aikoinaan 40. vuorokausi pääsiäissunnuntaista. Siksi se osuu aina torstaille. No, poikkeuksia tietysti on. Vuosina 1973-1991helatostai oli edeltävänä lauantaina Kristuksen taivaaseenastumispäivän nimisenä. Taisi liittyä rukoussunnuntaihin. Muitakin normaalivaihteluja on ollut myös tällä vuosikymmenellä. Vuonna 2011 helatorstaita vietettiin vasta kesäkuun toisena päivänä, ja vuonna 2013 jo yhdeksäntenä toukokuuta. Helatorstai on meillä kuten monissa muissakin maissa virallinen pyhäpäivä. Seuraava pääsiäiseen sidottu juhlapäivä on kymmen päivää helatorstaista oleva helluntai. Se on tänä vuonna yhdeksäs kesäkuuta.

Päivän nimi viittaa usein juhlan aiheeseen. Helatorstain sanotaan kuitenkin usein olevan perua ruotsin kielen pyhä-sanasta. Toissa vuosituhannella helatorstai oli alueellamme merkittävä kevään pakanallinen juhla hela. Olihan kylvökauden aika maataloudessa. Toivottiin rukoilemalla ja monin keinoin hyvää satoa. Kanttaipäiväksikin sitä kutsuttiin ruotsin gångdagista suomennettuna. Aattopäivänä poltettiin helavalkeiksi kutsuttuja kokkoja. Haluttiin varjella tulen avulla karjaa laitumilla monilta taudeilta. Helan juhlaperinne on edelleen varsin tunnetusti esillä Sääksmäen Ritvalan helkajuhlilla. Helkaperinteinen riitti liittyy kansanuskoisena viljelyjen kevätsiunaukseen aina 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Taisipa asiasta Lönnrotkin tehdä muistiinpanoja. Toukojen siunaamista tapahtuu nykyään monin paikoin.

Kevät oli vuodenaikana myös monenlaisten leikkien aikaa. Nuoruusaikani kansakoulussa välituntien leikkivalikoimakin laajeni useilla entisajan perinteisillä puuhilla. Rakennettiinpa kylään aikoinaan myös kyläkeinu, jolla pääsi pyörähtämään jopa ympärikierroksen tukevien aisojen varassa ja edestakaisella keinumisella hankitun vauhdin avulla.

Helatorstaista alkaa kalenterivuoden arkipyhätön aika, joka jatkuu vuoden loppuviikoille asti.

Heikki K. Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija