Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Karhun, Heikin ja Paavalin kansanperinne hiipumassa 

Markkinatalous on nykyaikaa. Omavaraistalous on ennenvanhaa. Omaraistalouden aika taittui noin puoli vuosisataa sitten. Samalla alkoi kadota maatilan alueelta siellä asuvien ihmisten ja kotieläinten ruokavarastojen inventaarion tarve. Se oli talven selän taittumisen aikaa. No, eipä tuo talousmuodon sisällöllinen muutos kaikkea ennenvanhan kansanperinnettä mukanaan vienyt. Avaruuden vuotuiskierto planeettakohtaisine vaikutuksineen on pysynyt ainakin ajallisesti ennallaan muutoin, paitsi mitä ihmisen laatima ajanlasku on sitä hiukan muovaillut. Talven selän taittuminen on pysynyt puolivälissään.

Ilmaston muutos on talven laatua lisääntyneellä lämmöllään talven ja suven välillä tasoitellut. Monesti tulee mieleeni ne yli 40 asteen pakkaset, joilla kuitenkin taapersin pitkää koulumatkaa todella lumisten nietosten maisemissa. Joskus piti isän kanssa lapioida hevosta irti kulkuväylälle aukean tuiskupaikkojen lumiaidoista huolimatta syntyneistä kinoksista. Syksy tulee edelleen omalla ajallaan. Niin tulee kevätkin. Talvi on näille meidän sijaintimme asukkaille luonnon lahjoittaman ja vuodenaikojen tarjoaman jokamiehenoikeuden erikoista nauttimisen aikaa. Kaikki ei kuitenkaan ole perinteissä muuttunut. Ehkäpä vielä saamme talsia lumessa ja panna karvalakit korville tänäkin talvena.

Talven selkä taittuu tänäkin vuonna. Ennen vanhaan saatettiin pyytää lapsia menemään pihanperän tunkiolle kuulemaan, kuinka talven selkä paukahtaa poikki. Ainakin kellojen kilistelyllä saatiin ääni syntymään. Yleensä ajankohta kytkettiin Heikin päivään. Silloin karhunkin sanottiin kääntävän kylkeään. Kerätty energia oli puoliksi käytetty. Mutta vielä oli aikaa torkahtaa ennen uuden energian hankkimista. Samanlainen talvenselän tarkastelu koski myös maatilan asukkaiden tilannetta.

Talvenselän energiavarastojen määrä oli omavaraistaloudessa kuitenkin erilainen eläinten ja ihmisten osalta. Heinävarojen käyttö oli kohdellut latojen sisältöä eri lailla verrattuna ihmisten ruokavarastoihin. Se johtui selkeästi erilaisista kasvuolosuhteista. Karjahan pääsi laitumilleen jo toukokuun alkupuolella. Heinääkin korjattiin jopa ennen juhannusta. Toisin oli rukiin ja ohran ajoitus. Sato kypsyi ruohoa myöhemmin. Siksi rehuvarastoissa tuli olla vielä puolet jäljellä. Talon ruokakunnan kulutus tuli olla vasta kolmanneksen paikkeilla.

Toisin on kumminkin käynyt jo viime vuosikymmeninä. Heinäladot ovat tyhjyydessään masentuneet. Osa on jo vaipunut kokonaan unholaan. Osa edelleen kipristelee viimeisiään satulakattoiseksi alentuneena. Sama suuntaus on tapahtunut maatalon talouskeskuksessa. Aitat ovat hirsirakenteisina kestäneet latoja paremmin ajan hampaiden puremia. Kissankolo oven alakulmassa on käyttämätön. Ei ole hiiriä eikä kissojakaan talon pihapiirissä. Maakellarit ovat saaneet monimuotoisen kasvullisuuden ympärilleen. Sisältökin on ummehtunut.

Vaihtelua on ollut ennen vanhaankin talven selän taittumisessa. Heikin rinnalla on Paavali näyttänyt ainakin yhtä suurta osaa talvennavan tarkentamisessa. Tuntuu kuin se jo ennakoisi Heikkiä enemmän kevään kangastusta. Heikillä ja Paavalilla on tavallaan samankaltainen tausta pitkissä perinteissään. Paavali on muistuttanut apostoli Paavalin kääntymyksestä. Heikki taas muistuttaa Pyhän Henrikin eli Suomen suojeluspyhimyksen muistopäivästä. Ehkäpä saadaan kunnolla lunta maahan.

Paavalin on ennustettu tuovan pahat pyryt tullessaan. Säätäkin on ennustettu niin Heikin kuin Paavalinkin päivästä. Jos ei Paavalina pauku, niin ei tule suvellakaan kunnon heinäpoutaa. Näin ennen vanhaan merkkipäivinä ennustettiin myös säätä. Nyt eletään toivossa, että talvea on kuitenkin enemmän edessä kuin takana, vaikka tuntuu siltä, että Paavalina ei taida olla viime aikoina pahemmin paukkunut.

No niin. Tuossa oli katkelma ennenvanhan perinteistä. Eipä ole enää maatiloilla perinteistä ohjailtavaakaan. Entisajan talleissa ja navetoissa ja muissa eläinsuojissa ei ole enää asukkaita. Ei tarvita rehulatojakaan. Omavaraistaloutta ei ole. Edelleen maaseudun mullasta alkunsa saava ravinto kulkee uskomattoman jalostusmatkan jälkeen lähipöydän ja kyläkaupan sijasta etämarketteihin maaseudunkin ihmisten noudettavaksi.

Antoisia talvinautintoja edelleen kuitenkin kaikille!

Heikki K. Lähde 
Ennenvanhan tutkiskelija