Sunnuntai 23.02.2020
Nimipäivät: Aslak
Lammi
Pilvistä
3°C
Tuuli: 3 m/s LEL
 
Kulmilta-blogi

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Juhlaliputus äitienpäivän ja Snellmaninpäivän kunniaksi

Toukokuun toinen sunnuntai on koko kansan juhlapäivä. Sitä vietetään perheissä ja alueellisestikin. Tasavallan presidentti kunnioittaa valtakunnallista juhlaa Helsingissä. Juhlan järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Presidentti jakaa myöntämänsä kunniamerkit monin tavoin ansioituneille äideille. Kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1 luokan mitali kultaristein. Myöntämisen perusteena on toiminta lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana sekä yhteisvastuun kantajana ja perhe-elämän sekä vanhemmuuden tukijana.

Äitienpäivä Porraskoskella vuonna 1924. Kuva: Marja-Liisa Lehtimäen arkisto

Ansiokkaiden äitien palkitseminen sai alkunsa 1940-luvulla. Väestöliiton 1944 tekemä ehdotus toteutui vuonna 1946 Valtakunnallisen Kodin viikon päätöstilaisuudessa juhannuksena. Seuraavana vuonna palkitsemistilaisuus oli valtakunnallisen Väestöliiton järjestämä. Vuodesta 1966 alkaen monelle ikimuistoinen äitienpäiväjuhla on ollut sosiaali- ja terveysministeriön toimeenpanema. Merkittävän tunnustuksen äidit olivat saaneet viisi vuotta aikaisemmin, jolloin Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö sotamarsalkka Gustaf Mannerheim oli jatkosotamme aikaisena äitienpäivänä 10. toukokuuta 1942 antamallaan päiväkäskyllä myöntänyt yhteisesti kaikille Suomen äideille 4. luokan Vapaudenristin kunniamerkin. Kunnioituksesta äitejämme kohtaan kertoo edelleen tuon päiväkäskyn painettu ja kehystetty kopio lukuisten maamme evankelisluterilaisten kirkkorakennusten seinällä.

Perinteinen äitienpäivä on juhlapäivänä vuoden verran itsenäisyyttämme vanhempi. Ensi kertaa sitä vietettiin 101 vuotta sitten heinäkuussa ja vain yhdessä kunnassa. Seuraavana vuonna juhlapäivä siirtyi toukokuulle, tosin kuukauden kolmannelle sunnuntaille. Samalla juhlaa viettävien paikkakuntien lukumäärä oli noussut selvästi. Vuonna 1927 äitien juhlapäivän ajankohdaksi vakiintui nykyinen toukokuun toinen sunnuntai. Virallisen liputuspäivän kunnioituksen äitienpäivä sai pian viime sotiemme jälkeen vuonna 1947.

Äitienpäivä sai alkunsa Amerikasta, kun äitinsä toukokuussa menettänyt henkilö ryhtyi toimimaan äitienpäiväaatteen edistämiseksi. Asia edistyi ja levisi naapurimaihin ja Belgiaankin jo vuodeksi 1913. USA:n presidentti Wilson nimitti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi vuotta myöhemmin. Suomessa vuonna 1907 perustettu Kotikasvatusyhdistys pyrki edistämään äitienpäiväajatusta. Asiaa edistettiin jopa lentolehtisillä. Yleistä innostusta ei asiaan heti kehittynyt. Peruspilari rakentui yhdessä kunnassa. Alavieskassa Kotiyhdistyksen jäseninä olleet kirkonkylän kansakoulunopettajat ja seurakunnan kirkkoherra järjestivät Suomen ensimmäisen äitienpäiväjuhlan heinäkuun 7. päivänä vuonna 1918.

Juhlatilaisuuteen kutsuttiin kaikki äidit Alavieskan eri kyliltä. Erityisen kutsun saivat maamme sodassa kaatuneiden sankarien äidit. Tapahtumasta ilmoitettiin myös kirkossa. Juhla sai pitkälle jatkuneet perinteensä. Kotiyhdistyksen kouluihmiset ja kylän yhdistys, tällä kertaa nuorisoseura, järjestivät juhlan. Nuorisoseura vastasi tiloissaan koristelusta ja kukkien valmistamisesta. Kotiyhdistys vastasi ohjelmasta. Paperista tehdyt kukat kiinnitettiin nuppineulalla äidin rintaan. Ohjelmana oli sekä laulua että soittoa, puheita ja lausuntaa. Lapsetkin osallistuivat ohjelmaan. Kantele soi ja pikku kurkuista kaikui ”Maan päällä paikka yksi on.” Väkeä oli tilan täydeltä ja asiasta virisi vilkkaita keskusteluja.

Porraskosken äidit 1924 ja muutamia tyttäriäkin kuvassa. Äitienpäivän juhlita oli kuusi vuotta vanha perinne, kun tämä kuva otettiin. Kuva: Marja-Liisa Lehtimäen arkisto

Äitienpäiväjuhlia pidettiin usein kylän kansakoulussa, niin kotikylässänikin. Juhla oli suuri, koskettava ja perinteitäkin sisältävä kansakouluaikanani. Kevään kohokohtana se lisäsi koulussakin monenlaista toimintaa juhlaa varten. Jännitys kasvoi päivä päivältä. Se liittyi juhlaan ja kotioloihinkin. Äiti haluttiin yllättää jollakin omatekoisella muistamiselle. Koulussa laulettiin Hilja Haahden laulua: “Vain sydän äidin, tunnet sen, näin hellä on ja lämpöinen. Se riemuitsee sun riemustas, se tuntee huoltas, tuskias.” Hilja Haahti ja Ilmari Krohn viettivät kotiseudullani lukuisia kesiä. Sain useasti tavata heitä kylätiellä kuljettaessa. Mieliin on jäänyt monia kommentteja.

Kotona päivä alkoi aamuvarhain. Muistettiin äitiä sinivuokoin ja yllätyslahjoin aamun yllätyksinä. Yritettiin tehdä monia aamuaskareitakin äitiä auttaaksemme. Oltiin tavallista avuliaampia. Vähitellen kotona jännitys väheni ja painottui koulun juhlaan kylän äideille. Kansakoulujen kadottua ja monien muutosten myötä juhlat ovat saaneet uudenlaisia puitteita enemmän perheen ja suvun sekä ystävienkin puitteissa. Siniristilippu liehuu kuitenkin edelleen juhlan kunniaksi. Äitien muistamiset ovat siirtyneet pitäjän muistolehdoillekin.

Tänä vuonna äitienpäivän ajankohta, toukokuun toinen sunnuntai on 12. päivänä toukokuuta. Samana päivänä liputetaan myös kiinteästi 12. toukokuuta vietettävän Snellmanin päivän kunniaksi. Päivä on kansallisfilosofiksi kutsutun valtiomiehen Juhana Vilhelm Snellmanin syntymäpäivä. Sinä päivänä on kohotettu siniristilippu salkoon jo 1920-luvulla. Almanakan mukaiseksi liputuspäiväksi se pääsi vasta 1952. Vuonna 1978 päivä nimitettiin suomalaisuuden päiväksi.

Toinen liikkuva juhla toukokuussa on kolmantena sunnuntaina vietettävä kaatuneiden muistopäivä. Aikaisemmin sitä kutsuttiin sankarivainajien muistopäiväksi. Vuonna 1946 nimi muutettiin kaatuneiden muistopäiväksi.

Äitienpäivä ja vappu eli suomalaisen työn päivä ovat virallisia liputuspäiviä. Valtiokalenterin mukaisia muita liputuspäiviä ovat toukokuussa Eurooppa-päivä (9.5) ja J.V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä (12.5.) sekä kaatuneitten muistopäivä (3. toukokuun sunnuntai).

Heikki K. Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.