Tiistai 26.03.2019
Nimipäivät: Manu, Manne, Immanuel, Immo
Lammi
Selkeää
-1°C
Tuuli: 4 m/s P
 
Kulmilta-blogi

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Jakoaika merkitsi entisajan monipuolista vuoden vaihtumista

Ajanlaskumme mukaan vuoden toiseksi viimeinen kuukausi on edennyt jo jälkipuoliskolleen. Nykykalenterin mukainen Martin päivä ohitettiin isänpäivän aattona. Valoisuuden vähenemistä jatkuu vielä kuukauden verran. Pohjoisesta asemastamme ja pitkästä alueestamme johtuen aurinko kohtelee meitä hyvin eri tavoin. Utsjoella 52 vuorokauden kaamos on jo käsillä. Etelää kohti vaimeneva kaamos kestää Sodankylässä vain muutaman päivän, ja napapiirin eteläpuolella meille on tarjolla yön ja päivän sisältävä vuorokausi. Kesällä kaamoslaiset saavat korvaukseksi nähdä auringon valaisevat kasvot yöttömän yön ajanjaksonakin.

Me olemme saaneet koko marraskuun alkupuoliskon ajan nauttia vuoden synkintä syksyä. Taivaankannen kaukaisen avaruuden aikaansaama siniväri ei juuri ole näyttäytynyt. Pilvipalvelu lähempänä maan kamaraa on saanut aikaan avaruuden alapuolelle moniharmaisen pilvilaivueen Se on usein muodostanut yhtenäisen verhoilun. Syksyinen sumu ja usva ovat saattaneet ulottaa harmauden lähelle maanpintaa. Kumpikin on kastellut kamaraa tihkuisuudesta kaatosateeseen asti. Lämpötila on muovannut sateita paikoitellen lumeksi ja liukkaudeksi.

Näyttää siltä, että todellisuus on muotoutumassa kalenterin kuvaamaksi syksyksi. Siitähän kertoi aikoinaan talonpojan luontopohjainen sääkirja monin tavoin. Sää on ymmärrettävästi erilainen maan etelä- ja pohjoisosissa. Eteläosassa päivien valoisuus vähenee ja olo harmaantuu. Sateet ja myrskyt kuuluvat marraskuuhun. Ensi lumikin saattaa näyttäytyä. Pohjoisessa kolkassamme alkaa kaamos muutama päivä ennen kuukauden päättymistä. Auringon kiertokaari ei ulotu enää horisontin yläpuolelle. Tuomaan päivänä kaamos on laajentunut Utsjoelta Rovaniemen paikkeille alkaen vetäytyä takaisin kohti pohjoista.

Esi-isiemme sanonta-almanakka ei pysyvän talven tuloa marraskuulle ajoittanut. Tosin Antin aisoilla ajo jo sitä ennakoi. Viime ajat ovat alkaneet kovettaa pintaa lumen ja kulun kestäväksi. Vesillä kylmyys saa aikaan veden muuttumisen ominaispainoltaan raskaammaksi. Neliasteinen vesi siirtyy painavimpana nolla-asteista alemmaksi. Näin jäätyminen alkaa pintavedestä eikä pohjamudasta. Pinnalle syntyy kestävä kantopinta.

Elämä maalla oli nuoruudessani tiiviittömän vapaata puuhailua. Arjen uurastus pysähtyi pyhiin ja sunnuntaihin. Niitäkin valmisteltiin arjessa puuhastellen mutta ei otsa kurtussa haitaria näpelöiden. Toiminnan tavat syntyivät kulloinkin sopiviksi olevan tilanteen ratkaisuun tarvittavan tehtävän toteuttamiseksi. Kesän kauneudesta siirryttiin sään suomien lokaisuuksien kautta talven odotukseen. Samalla satokauden tuotteiden taltioimista seurasi luonnonkin valmistautuminen uuteen kasvuun. Se tapahtuu osittain värikkäästi maatumisen kautta. Täydellisimmillään sen solutäydellisyyden muodostumisessa oli luonnollisuuteen sisältyvänä elämästä jo siirtyneiden muistaminen ja huomioiminen. Marraskuu viestii siitä nimellään edelleen. Sen kantasana kertoo luonnon valmistautumisesta kuolemalla talven tuloon. Esivanhempiemme uusi elomuoto otettiin mukaan. Siitähän viestii edelleen marraskuun alkuun sijoittunut poisnukkuneiden ja kaikkien pyhien juhla eli pyhäinpäivä.

Marraskuun loppupuolella vietettiin entisaikaan monin tavoin satokauden vaihdetta ja tavallaan silloista vuodenvaihdetta. Tietynlainen aikojen yhtenäistäminen tapahtui jakoajan avulla. Kuuvuoden 12 kuukautta kestivät 354,4 vuorokautta. Aurinkovuoteen eli maapallomme matkaan auringon ympäri kului lähes 12 päivää enemmän eli 365,24 vuorokautta. Ero kurottiin umpeen vajaan kahden viikon jakoajalla. Silloin viimeisteltiin kuluneen satovuoden toimia ja valmisteltiin tulevaa. Kekrirauhaksikin aikaa on sanottu kirjallisuudessakin. Talonpidon työpaljoudessa todella tarpeelliset palkolliset pitivät tuolloin omaa vapaa-aikaansa. Se oli myös mahdollisen paikanvaihdon aikaa.

Jakoajan osittain juhlapitoiseen elomuotoon sisältyi paljon pakanallisen ajan perua ja taikuutta. Nykyaikaan siirtyessään ne ovat saanet uutta sisältöä ja uuden merkityksen. Luonnon sääoppi oli vielä noin sata vuotta sitten paljon käytettyä ihmisten arjessa. Monista ilmiöistä ennustettiin tulevia säitä. Perhetapahtumatkin saivat tavallista enemmän ennustetta niin avioitumisen onneen kuin ihmiselon muihinkin tapahtumiin. Elettiin vaarallista aikaa. Pahojen henkienkin uskottiin olevan liikkeellä. Niille ja kummituksille suotiin oma vapaus ja kunnioitus toimintaansa. Ihmiselo oli jakoaikana rauhallista. Haluttiin välttää kaikin tavoin vaaraa mahdollisesti aiheuttavia töitä. Ei tehty vielä syysteurastuksia. Ei haluttu kehrätäkään. Vapaata aikaa käytettiin tavallista enemmän naapureiden luona vierailuihin. Sehän oli muutenkin paljon yleisempää kuin nykyään. Lapsuudestani muistan, kuinka leipomisen lämpimäisiäkin kietaistiin pyyheliinaan ja käärö esiliinassa saatettiin pistäytyä naapureissa uutisia kuulemassa.

Heikki K. Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.