Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Entisajan säätietoa luonnosta ja nimipäivistä

Olipa tänä vuonna elettävänämme varsin lämpöinen ja venähtänyt kesä. Oli paljon suloista suvea. Oli myös syksyä lähetessä säiden ailahtelevaa horjuvuutta. Kierähteleväksi kiihtynyt ilmavirtaus sai aikaan alueellamme vähäistä tuhoksikin tunnistettavaa toimintaa. Ikäväähän se aina on. Mutta maailmalla tuon laatuinen tuhoava toiminta oli monipuolisempaa ja tuloksekasta. Syvällä maan pinnan alla tuntuu piilevän järistyttäviä liikahduksia. Yläilmoissa taas saattaa syntyä matkallaan pyöriviä ja uskomattomalla voimallaan tuhoavia puuskia. Vesikin voi tulvia tuhoa.

Luonto ohjaa ihmiskunnan toimintaa. Niin ohjautui entisajan arkikin. Meteorologian tekniikka on viime vuosikymmeninä hiukan tulevaisuuden tietoa tarkentanut. Mutta luonto ohjaa analysoitavaa tietoa edelleen. Edessämme on taas syksyn tuomia luonnon tarjoamia tapahtumia. Muokattu maa muuttuu sadon väreistä mullan tummuudeksi. Puusto säilyttää havuisen vihreytensä. Lehtipuut saavat asuunsa ruskan roihua tallentaessaan kasvua nopeuttavia aineita kevääksi juuristoonsa. Vuodenajan muutos suo meille jokamiehenoikeutena monenlaista nautittavuutta.

Isossa kuvassa maapallon pyöriminen itsensä ympäri ja kiertäminen auringon ympäri saavat aikaan niin vuorokauden kuin vuodenkin osiin erilaisuuksia. Hienosäätöjä maankierron luonnollisiin aikavyöhykkeisiin on ihminen katsonut hyväksi saada aikaan johonkin kolkkaan maailmaa tunnin mittaisia muutoksia. Viime viikonvaihteessa siirrettiin taas syksyn tuloa tunnilla kauemmaksi. Otettiin käyttöön se tunti, joka keväällä oli tulevaisuutta varten tallennettu. Vietettiin muita pidempi yöaika levon lisäämiseksi. Aamu valkenee nyt myöhemmin ja illalla pimeys tulee aikaisemmin. Ongelmiakin hetkestä aiheutui monille aikatauluja noudattaville. Onneksi lentokoneet keksivät turvallisempia vaihtoehtoja.

Ilmaston lämpeneminen on haalistanut vuodenaikojen eroavaisuuksia. Erityisesti talvi tuntuu entisajan tunnusmerkkejä lievemmältä. Uusia ideoita syntyy. Ladutkin merkitään nykyään lumella. Sisätiloihin aikaansaadut talviurheilutilat ovat saaneet täydellisiä entisajan vuodenaikojen oloista poikkeavia muutoksia. Monet luonnon viestit muutoksista ovat joutuneet unhon alhoon.

Esivanhempiemme luonnonläheiset kalenterit ovat riimusauvoista alkaen kertoneet runsaasti toiminnan ohjausta vuodenaikojen muutoksissa. Vuodenajan vaihtuminen kesästä syksyyn vaikutti ennen vanhaan nykyistä enemmän maaseudun elämään. Maatalousvaltaisessa yhteisössä vuoden sato oli jo lähes korjattu. Karja oli siirtynyt sisäruokintaan. Oli aika nauttia tuloksista ja mukautua tulevaan. Monet entisajan juhlan, kekrin viettotavat ovat uusiutuneina siirtyneet nykyisiin loppuvuoden juhliin. Niin on käynyt ajan kalenteroinnillekin. Ajastukset ovat päivittyneet luonnon viesteistä tekniikan toteuttamistapoihin.

Simon päivä oli juuri viikon vaihteen tuntumassa lokakuun lopulla. Yliopiston almanakkatoimiston mukaan Simo tunnetaan niin Suomessa kuin Keski-Euroopassa kahden apostolin, Simon Kiivailijan ja Juudas Taddeuksen päivänä. Aikoinaan Simo muistutti pakkasista ja maankin jäätymisestä. Simon päivää pidettiin maan roudan ja pienten vesien jäätymisen ja siten talven alkamisen merkkipäivänä. Nuoruudessani kuulin monesti sanottavan ”Simo siltoja tekee ja Antti aisoilla ajaa.” Muutoksen vahvistamiseksi puhuttiin marraskuun puolivälin paikkeilla Liisan liukkaista ja Kaisan kaljamista. Varhaista talvea saattoi ennustaa teeren kukertaminenkin jo syyskuun alussa.

Esivanhempamme ennustivat säitä luonnon toimintojen avulla. Muutamat sanonnat ovat eläneet nykyaikaan asti omavaraistalouden aikaista maataloutta ohjaten. ”Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta” on siirtynyt uusille sukupolville. Simo ja Antti ovat saaneet seurakseen uusia nimipäivätapoja. Jaakko muistuttaa kesän taitteesta heittämällä kylmän kiven veteen. Vähän Jaakon jälkeen Unikeon päivää juhlitaan jopa valitsemalla Valtakunnan virallinen unikeko ja heitetään hänet mereen aamuvarhaisella. Tapahtumaa juhlistetaan kulkueella ja järjestämällä monenlaista hauskaa koko perheelle. Päätapahtuma on Naantalissa.

Säihin liittyviä sanontoja oli entisaikaan runsaasti. Ajasta kertovat almanakat olivat tuolloin harvinaisia. Nykyaika on tuonut uutta tekniikkaa ennustuksiin. Näin ollen tapahtumiin liittyvä perimätieto on painumassa arkistojen uumeniin. Tuomaskaan ei taida enää päästä joulua tuomaan. Jouluun liittyvä markkina tuntuu jo avautuneen monissa kaupoissa.

Heikki K Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija