Torstai 18.04.2019
Nimipäivät: Valto, Valdemar
Lammi
Selkeää
4°C
Tuuli: 0 m/s P
 
Kulmilta-blogi

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Aprilli ja virpomiset kevätriemujen avaajina

Aprillipäivään liittyi yksi totuuskin. Aprilli on useita vuosisatoja vanha perinne laajasti maailmalla. Sen monenlaisia juuria tuntuu löytyvän jo viime vuosituhannen alkupuoliskolta. Aikojen saatossa perinne kulkeutui meidänkin maahamme ruotsalaisuusaikanamme. Taisi siirtyä vapunaaton kautta nykyiselle paikalleen. Huhtikuulla on ilmeinen yhteys latinan apriiliin. Näkyvää paikkaa ei aprilli ole kalentereissamme kuitenkaan saanut. Halutaan ilmeisesti säilyttää päivän yllätyksellinen luonne. Mediainkin uutisointi sisältää usein varsin ovelasti oivallettuja pilailua kätkeviä uutisartikkeleita. Suuttumattomuus kuuluu iloisen yllätyksen omaavaan aprillinarraamiseen.

Muistelen, että Hämeenlinnan uuden kirjaston kuoppaa kauhottaessa paikallinen lehti uutisoi noin vuonna 1955 kuopasta löytyneestä pommista. Sitä luultiin aprillipilaksi. Se oli kuitenkin totta. Tapahtumapalstalla sen sijaan ollut pikku ilmoitus tuohon aikaan ihmeellisestä television katselumahdollisuudesta houkutteli monia katsojia raatihuoneelle. TV ei silloin vielä Hämeenlinnassa näkynyt. Puhetta liikkuvan kuvan katselemisesta oli kyllä ollut. Myöhemmin aprillipila on vallannut perinteisen paikan monissa tiedotusvälineissä. Lehtiuutinen on ollut useimmiten varsin näkyvä. Monesti se on ollut myös helposti pilaksi hoksattava lähemmin katsottaessa. Muistanemme esimerkiksi pari vuotta sitten julkaistun uutinen naapurivaltion sotahirvistä.

Nykyisen Ylen eli ennen vanhaan Suomen Television liikkuvan kuvan ja puheen lähetystoiminta alkoi vasta 1.1.1958 eli 61 vuotta sitten. Sitä ennen ehti Tekniikan edistämissäätiö (TES) Tes-tv:n puitteissa toimittaa nykyaikaan nähden varsin vaatimattomia lähetyksiä näköradioksi kutsutuissa laitteissa. Jo pari vuotta aikaisemmin 24.5.1955 oli Helsingissä antennin avulla tapahtunut alkukokeilua kuvanlähetysten taipaleella. Näin televisio alkoi valloittaa maatamme vasta 1950-luvun loppupuolella.

Mediain aprilliuutisten ohella ihmiset ovat keksineet kanssaihmisilleen pikkuisia narraamisia aprillipäivän ajatuksen mukaisesti. Yllättävällä ilmaisulla pyritään saamaan ystävä katsomaan jotakin merkillistä tai tekemään esimerkiksi hauskoja toimintoja. Saipa joskus hakea juotavaakin joistakin kaupoista tai tehtailta omiin astioihin. Onnistuminen ja myös epäonnistuminen saavat usein molemmat hyvälle tuulelle. On hauska saada toinen luulemaan pikku pilaa totuudeksi ja ainakin aloittamaan pikku toiminnan. Asian paljastaa monesti jo ensi askelilla kuuluva tuttu lorusanonta ”Aprillia, aprillia” ja jatkoksi ”syö silliä, juo kuravettä päälle.”

Aprillipäivän ohella huhtikuuhun liittyy toinenkin pitkä perinne. Kevään odotuksen ohella vietämme vaihtelevaa pääsiäisen aikaa. Tänä vuonna se on poikkeuksellisesti tavallista myöhemmin. Todellisen kevätpäivän tasauksen jälkeisen täydenkuun mukaan juhla olisi jo ohi. Mutta pääsiäinenpä määräytyykin keskimääräisen kevätpäiväntasauksen mukaan, joka tänä vuonna on siirtänyt pääsiäisen huhtikuun lopulle.

Tulevan viikonvaihteen palmusunnuntaihin on liittynyt runsaasti kevään merkkejä. Pajunoksat koristuvat ihanilla valkohehkuisilla pajunkissoilla. Koivunoksatkin alkavat vihertää kauniisti kukkamaljakoissa. Itänaapurimme kirkon palmusunnuntain aaton eli Lasaruksen lauantain perinteistä on maahamme siirtynyt Karjalassa kehittynyt virpomisperinne jopa virpomissunnuntain nimityksineen.

Lapset ovat kierrelleet kotinsa läheisyydessä tuoreeks terveeks virpoen ja koristeellista pajunoksaa tarjoten ja palkkaa itselleen odottaen.Tapa levisi maahamme viime sotien jälkeen karjalaissiirtolaisten myötä. Vanhat perinteet maassamme ovat saaneet sekoittumisen myötä uusia muotoja viime sotiamme seuranneina vuosikymmeninä. Karjalan virpomisperinteeseen kuului virvottavalle kaiken hyvän toivottaminen. Pakanuuden ajalta olleeseen trulliperinteeseen taas liittyi pahoja voimia ja niitä torjuvaa toimintaa. Toimintojen ja tarun sekoittuessa palmusunnuntain tutut virpojat alkoivat pukeutua värikkäästi noitamaisiksi ja trulleiksi. Kyöpelinvuori ilmeni huivipäisyyksissä ja mukana olevilla kahvipannuilla. Nuo virpojien asut huiveineen ja hameineen viestivät vuosisataisesta trulliperineestä.

Entisajan trullit saattoivat käydä navetoissa varastelemassa karjaonnea. Samalla saatettiin aiheuttaa tai tehdä monenlaista kepposiakin. Muistan, että jonain pääsiäisenä trullit olivat vierailleet kotinavetassakin ja sekoittaneet lehmien ruokapöydälle jotakin, mikä sai lehmät inhoamaan edessään olleita heiniä. Pakanalliseen aikaan liittyi pahojen voimien liikkeellä olo erityisesti lankalauantaina, jolloin Kristus lepäsi haudassaan. Siksi pyrittiin suojautumaan niistä. Erityisesti Pohjanmaalla ilmenevät pääsiäisvalkeat ovat peräisin tuolta ajalta. Myös pääsiäiskorteissakin on ollut luudalla Kyöpelinvuorelle lentävä noita mustan kissan ja kuparisen kahvipannun kanssa.

Heikki K. Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.