Keskiviikko 14.11.2018
Nimipäivät: Iiris
Lammi
Melkein pilvistä
7°C
Tuuli: 1 m/s P
 
Yhteistyössä-blogi

Asiantuntijablogi kaupallisille yhteistyökumppaneille. Haluatko kirjoituksesi blogiin? Soita 040 5281 989!

LAMMIN SÄÄSTÖPANKKI: Talouden tunnelma on positiivinen, mutta aiempaa varautuneempi

| mainos | Suomen taloudessa vuoden 2018 alkupuolisko on sujunut odotusten mukaisesti – tunnelma on yhä positiivinen. On kuitenkin nähtävissä orastavia merkkejä voimakkaimman talousoptimismin hiipumisesta, vaikka työllisyyden koheneminen on jatkunut odotuksia selvästi vahvempana ja palkkasumma kasvaa reippainta vauhtia kymmeneen vuoteen.

Maailmantaloudessa epävarmuus liittyy siihen, miten hyvin noususuhdanne kestää kiristyvän rahapolitiikan sekä kauppapolitiikan jännitteiden vaikutukset. Pidämme BKT
-ennusteemme vuosille 2018 -2019 toistaiseksi ennallaan. Suhdannenäkymän negatiiviset riskit ovat kuitenkin kasvussa.

Kokonaistuotanto kehittynyt odotetusti, työllisyysloikka isoin yllätys Suomen taloudessa vuoden 2018 alkupuolisko on sujunut pitkälti aiempien odotustemme mukaisesti. Viennin voimakkain veto on jo selvästi ohitettu ja myös investoinneissa tulevaisuuden kasvunäkymä on alenevalla trendillä. Sen sijaan kotimainen kulutuskysyntä tukee tänä vuonna talouskasvua edellisvuotta vahvemmin.

Pidämme BKT-ennusteemme vuosille 2018-2019 ennallaan: Vuonna 2018 talous kasvaa 2,8 % ja vuonna 2019 2,0 %. Vuoden 2018 osalta olemme hieman tarkistaneet investointien kasvuvauhtia alaspäin, mutta sillä ei vielä ole vaikutusta kokonaisennusteeseen. Vientinäkymän heikkenemisen olemme huomioineet jo aikaisemmissa ennusteissamme.

Työllisyyden kasvu on jatkunut ennakoitua selvästi vahvempana, minkä vuoksi odotamme työttömyysasteen alenevan 2018 -2019 aiempaa ennustettamme ripeämmin. Työllisyys on kesän aikana kehittynyt jopa hämmästyttävän hyvin ja on odotettavaa, että kasvutrendi tasoittuu syksyn kuluessa. Tästä huolimatta voidaan sanoa, että työllisyyden merkittävä paraneminen on todellista ja hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen todennäköistä.

Vaikka emme vielä olekaan muuttaneet talouden perusennustettamme, näkymän epävarmuus on selvästi kasvanut. Merkkejä voimakkaimman talousoptimismin hiipumisesta on jo nähtävissä. Vaikka kuluttajienja yritysten talousluottamus on mittauksissa yhä vankkaa, kotimarkkinoidenkin tunnelma vaikuttaa aiempaa varautuneemmalta: asuntokauppa käy, muttei odotetun vahvasti. Myös vähittäiskauppa kasvaa, mutta vauhti voi sielläkin olla jo hidastumassa.

Tunnelman varautuneisuus on sikäli yllättävää, että työllisyyden koheneminen on jatkunut odotuksia selvästi vahvempana ja palkkasumma kasvaa reippainta vauhtia kymmeneen vuoteen. Näyttää siltä, että kotimaiset toimijat tunnistavat maailmantalouden suhdanneriskit ja ymmärtävät niiden mahdolliset vaikutukset Suomeen. Kotitaloudet saattavat myös jo varautua korkotason nousuun, jolloin lisätienestejä käytetään myös säästämiseen eikä varsinaisia kulutusjuhlia nähdä. Kulutuskysynnän kasvulle ladatut odotuksetvoivat osoittautua liian koviksi.

Kokonaisuutena maailmantalouden suurin epävarmuus liittyy siihen, miten hyvin noususuhdanne kestää kiristyvän rahapolitiikan vaikutukset. Yhdysvalloissa ohjauskorkoja nostettaneen ensi vuonna aina 3,25-3,50 prosenttiin, mikä voi olla jo USA:lle itselleenkin kasvua rajoittava taso. USA:nkeskuspankin koronnostot ja taseen supistaminen kiristävät rahoitusolosuhteita myös globaalisti.

Turkin valuuttakriisi osoittaa, miten nopeasti ulkomaisesta rahoituksesta riippuvainen maa voi kiristyvän likviditeetin oloissa ajautua suuriin vaikeuksiin. Vaikka Turkki ja Argentiina ovat oma lukunsa, haavoittuvia maita on silti muitakin ja mahdollisia ”tartuntavaikutuksia” on syytä seurata tarkasti. On hyvä huomata, että esimerkiksi Brasilian ja Etelä-Afrikan valuutat ovat jo heikentyneet yli kaksikymmentä prosenttia alkuvuoden huipputasoiltaan.

Suomen kannalta akuutein riski on kuitenkin, miten voimakkaasti maailmankauppa hidastuu kauppapoliittisten jännitteiden seurauksena. Vaikka kauppasota muhii ensisijaisesti USA:n ja Kiinan välillä, kansainvälisten arvoketjujen kautta näiden kahden jättiläisen keskinäisen nokittelun vaikutukset Eurooppaan ja Suomeen voivat olla hyvinkin merkittäviä. | mainos |

Timo Vesala
Kirjoittaja on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.