Keskiviikko 19.12.2018
Nimipäivät: Iiro, Iisakki, Iikka, Isko
Lammi
Pilvistä
-2°C
Tuuli: 1 m/s P
 
Kulmilta-blogi

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Umpimähkä ennenvanhasta uusiokäyttöön

Vietettiin elokuulla monipuolista Lammi-viikkoa. Mittava tapahtuma näytti kiinnostavan kovasti. Paikoitellen oli väkeä lähes yllin kyllin. Tuntuipa heräävän joitakin uusia ideoitakin. Se oli hyvää palautetta asiassa uurastaneille. Ihmiset haluavat arvostaa monin tavoin virkistävän luonnollista ennenvanhaa. Perinteitä siirtyy uusille polville sukutapaamistenkin yhteydessä.

Viikon lopulla juhlittiin lisäksi maamme erinomaista luontoa. Oli liputuspäiväkin ensimmäisenä maailmassa luonnon kunniaksi. Maamme luonnonsuojelu täyttää yhdistyksenä tänä vuonna 80 vuotta. Monet meistä ovat eläneet tai elävät luonnon luona niin ettei sitä edes aina tule huomanneeksi. Se on kuitenkin viime aikoina herättänyt uutta mielenkiintoa maaseudun luonnolliseen luontoon.

Sotiemme jälkeinen nopea koneellistuminen lähetti työn ja toimeentulon siirtyessä koneille suuren määrän ihmisiä muihin tehtäviin asutuskeskuksia laajentamaan. Tuntuu kuin tuon joukon uusien sukupolvien parissa itäisi ajatus ”Mistä minä olen kotoisin.” Tuosta ennenvanhasta oli viikolla esillä monenlaista.

Oli tapaamisia, kuunneltavaa, nähtävää ja nautittavaa kaikin aistein ja mukana ollen. Luonnon päivänä oli ovia auki monille meidän ravintomme alkulähteille. Pistäydyin itsekin muutamissa viikon toiminnoissa ja maatilalla tutustumassa nykyisiin tuotantomuotoihin.

Oli antoisaa nähdä nykyaikaa maaseudulla energiamme tuotantoon liittyen. Nostalgiaksi sitä usein sanotaan. Kreikan nostos merkitsee kotiinpaluuta ja algos tuskaa. Itse en tuollaista nostalgiaa ole kuitenkaan tuntenut.

Lihasvoiman tuhansia vuosia kestäneenä aikana muutos oli hidasta. Koneellistuminen pani vauhtia kehitystäkin sisältävään muutokseen. Siinähän tulee olla mukana ja mielellään tahdolla rakentamassa sitä. Muutoin putoaa nopeammin kehityksen kelkasta. Kehityksen edellytyksenähän on, että tilalleni tuleva osaa ja tekee asioita paremmin.

Tietämys esivanhempiemme toiminnasta nyky-yhteiskuntamme muodostumiseksi on saanut monenlaisia perustuksia oloihimme. Kiinnostus asiaan on selvästi lisääntynyt.

Monet lapset ja nuoret iloitsivat päästessään istumaan traktorin pukille tai ponin tai hevosen selkään. Lehmän ruohosta jalostavan maidonkin ”tulostaminen” tuntui mielenkiintoiselta. Joku pääsi vääntämään vanhaa separaattoriakin. Sillä jalostettiin nuoruudessani maitoa uusiksi tuotteiksi. Lähes vuosisadan vanhaa puutakin sai halata, jos piti siitä.

Maatilan monenlaisia ja aitoja luomutuotteita sai ostaa mukaansa ja makustella paikan päällä maidon, mehujen sekä kahvin tai teen kanssa. Nuo kaksi viimemainituista olivat tuontitavaraa, mutta nekin olivat kasvaneet oman kotimaansa maaseudun mullassa.

Tuollainen avoimuus tuotti suuresti uutta näkemystä ja iloa heille, joiden hallinnassa on tulevaisuutemme. Vasta toisen kerran virallisesti vietetty maamme luonnon päivä puolustaa kyllä paikkaansa tulevaisuudessakin.

Luomu ja luonto liittyvät lujasti toisiinsa. Nuoruudessani liitto oli lähes täydellistä. Kasvua parantava peltojen parannus tapahtui luonnon avulla. Salaojia pelloille kaivettiin käsityönä lapioilla. Ne täytettiin maalajista riippuen karkealla soralla tai rehevällä onkivapakokoisella lehtipuukasvustolla. Savea sekoitettiin suomaille ja päinvastoin.

Lannoitekin tuli omana tuotantona kotieläinten luomuruuastaan jalostamana. Kevättalvella lanta talikoitiin taakse tai sivuille kipattaviin rekiin. Niistä se kaadettiin pellolle kasoihin keväällä edelleen pellolle talikoimalla levitettäväksi.

Keinolannoituksen valta-aika alkoi vasta sotiemme jälkeen. Viime vuosina luomuviljely on lisääntynyt EU:n ohjauksen mukaisesti. Tuntuu kuin idea olisi umpimähkään taltioituna herätetty uuteen käyttöön. Umpimähkä oli keino, jolla hehkuvat hiilet peiteltiin pääasiassa tuhkalla myöhemmin puhaltamalla uudelleen käytettäväksi. Nykyään umpimähkällä saatetaan ilmaista muutakin.

Elokuun toiseksi viimeinen viikko Lammilla ja naapuripitäjissä osoitti mielestäni myös yhteistoiminnallisen kylille tärkeän talkoohengen esiintuloa umpimähkästä. Uusiutuneet talkootoiminnan muodot maaseuduillamme ovat osoittaneet ideoitua tekemisen meininkiä.

Sellaista tuli esille jo viime juhlavuonna. Puhallettiin yhteen hiileen. Ihmisillä on asennetta ja tekemisen meininkiä. Runsasta ideointia osoitti kulunut juhlavuotemmekin. Toivon mukaan palaava kiinnostus luontoon saisi yhä useampia kansalaisiammekin metsään marja- ja sienikoreineen keräämään talvea varten todella terveellistä oman maan tuotantoa. Se on tunnustetun laadukasta edelleen.

Monimuotoinen maaseutu tarjoaa edelleen maassa kasvavan energian lisäksi paljon muutakin hyvinvointia koko kansalle. Sen merkitys näyttää lisääntyvän puhtaan luonnon luomukiinnostuksen myötä. Koneellistuminen vapautti sotien jälkeen maatalouden parista työvoimaa taajamille runsain mitoin. Heidän jälkipolviensa kiinnostus maaseudun monenlaisen hyvinvoinnin antiin lisääntyy.

Uudenlainen elomuoto on kehittymässä maaseuduille yhteisöllisesti niiden ja taajamien asukkaiden tarpeita tyydyttämään. Maaseutu on edelleen laajaa alue. Sen alueellisesta keskipisteestä on yli 500 kilometriä maamme eteläisimpään taajamaan.

Heikki K. Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.