Maanantai 15.10.2018
Nimipäivät: Helvi, Heta
Lammi
Selkeää
14°C
Tuuli: 2 m/s P
 
Kulmilta-blogi

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Torilla eduskunnan hyväksymää perinnettä

Viedään kuin litran mittaa, sanotaan. Niin sitä viedään edelleen ja käytetäänkin. Litra on vuosisatoja vanha perinne. Perinne jatkuu yhä. Edelleen pläkkyrit saavat tehdä jo 1700-luvulla kehitetystä pläkkipellistä kahvallisia tilavuudeltaan litralla nestettä täytettäviä lieriöitä. Nuoruudessani litran lieriöitä valmistettiin myös pitkävartisilla kahvoilla varustettuina. Sellaisella mitattiin kyläkaupassa maitoa isommasta astiasta asiakkaan hinkkaan tai maitokannuun. Nykyään niitä ei enää käytetä. Kyläkaupathan on kuoletettu. Muutoinkaan maitoa ei ilmeisesti saa myydä missään litran mitalla ammentaen.

Mutta toriltapa löytyy näitä pitkän perinteen omaavia mittoja monilta pöydiltä. Niissä on luonnon tuotteita metsästä tai viljelyksiltä. Vieressä on usein kaksilitrainen pyöreä peltitölkki pullollaan herneitä eli papuliskoja. Molemmissa on kruunun kuva. Tällaista historian havinaa löytyy Suomen toreilta lähes kahmalokaupalla. Kysymys on myynnissä käytetystä tavaran sisällön määrää kaupankäynnissä mittaavasta laitteesta. Maaseudun luonnontuotteiden nautiskelija saa ostaa metsien marjoja ja sieniä sekä viljeltyjä mansikoita ja hernettäkin litrakaupalla. Perunan myynnissä samaan tarkoitukseen käytetään useimmiten kappaa. Monia se ei ihmetytä. Tähän vuosisatojen toriperinteeseen on totuttu. EU:ssa on tosin pohdiskeltu siirtymistä myös maamme toreilla kokonaan painomittaiseen kilokauppaan.

Maamme eduskunta halusi säilyttää vanhoja perinteitä päätöksensä mukaan säätämällä 17. päivänä kesäkuuta vuonna 2011 antamallaan mittauslaitelailla sen 17. §:ssä, että ”torikaupassa tai vastaavassa kaupassa voidaan myydä kiinteitä tuotteita myös tilavuuden perusteella.” Lain mukaan tarkempia säännöksiä kiinteän tuotteen määrän mittaamisesta torikaupassa tai vastaavassa kaupassa voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Perinteen säilyttäminen koskee vain torikauppaa. Lisärajoituksena on mittaamisen osalta tuoteketjun alkupäähän kuuluvan lajikkeen myynti. Kaupoissa samoja tuotteita saa myydä vain painomitalla mitattuna. Se on tosin mahdollista muutamien torikauppiaidenkin kohdalla, jos asiakas niin haluaa. Ainakin torin hernelitrojen täydennyksenä tuntuu useasti käytettävän muitakin vanhoja mittoja. Ne ovat kourallinen ja joskus jopa kahmalollinen. Kahmalon käyttäminen on yleisempää esimerkiksi järvestä vettä juotaessa kämmenet yhdessä muodostuvaa kahmaloa käyttäen. Kauppojen kilohinnoittelussa ei tuollaista lisämäärää tunneta. Ennenvanhanaikainen tinkiminenkin tuntuu lähes kokonaan poistuneen. Kuulemma ihmisen laatima konemyynnissä käytetty ohjelma ei sellaista salli.

Litra mittana tuli käyttöön Euroopassa jo 1700-luvun lopulla. Minkälaista hyvänsä litran mittaa ei tietenkään ole saanut käyttää. Siitä on ollut säädöksiä alusta alkaen. Tilavuudeltaan litra on kuutiodesimetri. Aikoinaan haluttiin samalla, että litra olisi tilavuudeltaan kilogramma vettä. Se ei aivan onnistunut. Niinpä vuonna 1964 mittojen konferenssissa päätettiin, että litra on tilavuudeltaan kuutiodesimetri. Todiste siitä tulee löytyä kiinniolevana jokaisessa kaupanteossa käytetyssä mittalaitteessa.

Kaupankäynnissä käytettävien mittojen oikeellisuudesta ja kunnosta on pidetty jo pitkään huolta vakaustoimintaan kuuluvalla tarkastusmenettelyllä. Tyyppihyväksymisten lisäksi punnitsemislaitteet sekä muut mittauslaitteet on tarkistettava yleensä enintään kolmen vuoden välein. Joskus urani alkupuolella ihmettelin vakausmatkalla, kun siitä kangaskaupan puisesta mittakepistäkin tuli löytyä voimassa oleva vakaajan leima. Eiväthän ne puiset kepit ja kapat eivätkä metalliset punnuksetkaan kovin helposti muutu. Kruunun lisäksi tuossa merkissä tuli olla ajankohta ja vakauksen suorittajan tunniste.

Kappa on toinen torilla käytettävä perinteinen mitta. Perunoita myydään yleensä kapalla mitattuna. Aikoinaan ruotsalaisia ollessamme kappa oli noin 4,5 litran suuruinen. Nykyisessä torikaupassa käytetään kahdenkokoisia kappoja. Iso kappa on viiden litran kokoinen. Pieni kappa on kaksi litraa. Kappoja koskevat samat kruunaamismenetelmät kuin litrojakin. Rasiamyynti tuottaa torilla enemmän ongelmia. Rasia ei ole kaupankäynnissä käytettävä laillinen mitta. Mittaaminenhan on suoritettava kruunatulla mitalla.

Heikki K Lähde
Ennenvanhan tutkiskelija

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.