Tiistai 23.10.2018
Nimipäivät: Severi
Lammi
Selkeää
1°C
Tuuli: 2 m/s P
 
Kulmilta-blogi

Vaihtuvat blogivieraat kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Kauneutta ja terveyttä, urheilua, kulttuuria, leipomisvinkkejä – aiheiden kirjo on juuri niin laaja kuin on kirjoittajien määrä. Blogissa esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa omia.

HEIKKI K. LÄHDE: Luontoa luonnollisuudesta ihmisohjaukseen

Luoja loi maaseudun ja ihminen asumismuodot. Ihmiselämä perustui kumppanuuteen luonnon luonnollisten antimien kanssa molempien hyödyksi. Olemisestamme osana luontoa viestii myös siunaajamme viimeinen viesti maasta tulosta ja siihen palaamisesta. Luonnon välittämisen jatkumisesta kertovat juhlavuonnamme istutetut itsenäisyyden puut.

Isänmaamme sijainti maaemon alueella on suonut asukkailleen omat luonnonantimien nautintamahdollisuutensa. Maaseudulla ne ovat toisenlaisia kuin asutuskeskuksissa. Auringon ja maapallon suhteet tarjoavat lämmön ja valoisuuden vaihteluita antoisina jokamiehenoikeuksina kevään, kesän, syksyn ja talven vuosikierrossa. Kukin vuodenaika sisältää omia ominaisuuksiaan monipuolisen antoisan luonnon vaihtelujen kirjona. Valoisuuden äärierikoisuuksina ovat pohjoisella alueellamme parin kuukauden kaamos ja vastaava suvi-illasta hiipuva yötön yöaika. Kesäaika kasvillisuuden värimaisemineen ja kansalliskirjailijaamme lainaten sen ilta-auringon riutuva paiste puolestaan vaihtuvat syksyn ruskan roihun ja viileyden kautta talviseen lumen valkaisemaan pakkasaikaan. Simo ryhtyy siltojen tekoon, jotta Antti pääsisi aisoilla ajamaan. Kevät muuntaa talvimaisemat lumen sulamisen ja kasvun alkamisen kautta vehreyden monivivahteisen vihreyden kirjoksi kasvikunnan aloittaessa uuden sadon muodostamisen.

Maaseudulla on voimavaransa huomiseen. Sen luonnossa on ihmeellinen monipuolisuus. Se muodostaa suorastaan ihastuttavasti yhteensopivia vastakkaisuuksia. Siellä voi olla yksin avaruuden kanssa. Luontoa lähellä on erilainen hiljaisuus ja toisenlainen pimeys. Maalla voi kokea ihmeellisen sinisen hetken. Se on hämärän juhla-aikaa. Kirkas tähtitaivas kimmeltää talviöiden tummuudessa. Kesällä iltahämärä saattaa esitellä lepakoiden taitavaa lentoa niiden oman aistitutkan avulla. Maaseudun rauhaisa luonto on monipuolinen luonnollisuuksien aarreaitta.

Ihmisen vaikutus luonnon luonnollisuuteen tehdyllä maalla ja vesialueilla sekä metsämaalla on itsenäisyyden vuosisatamme aikana kiihtyvästi voimistunut. Viljelysmaat tosin alkoivat syntyä metsämaista jo ihmisen asettuessa paikka-asukkaaksi. Nykyään vain laajahkot ojittamattomat suoalueet ovat säilyttäneet lähes täydellisesti ominaisuutensa. Muutoin ovat ihmisen voimistuneet luonnon kasvuisuuden ohjaamiset ja jalostusten toimenpiteet omia tarpeitaan paremmin tyydyttäviksi näkyneet selvästi luonnon maiseman muutoksissa. Luonnon mittavia mahdollisuuksia elotoimintojen ylläpitämiseksi on pyritty vuosisadan jälkipuoliskolla muuntamaan yhä parempaa tulostavoitetta palveleviksi. Osa keinoista tuntuu olevan vähemmän luonnon ja ihmisen yhteiseksi hyväksi koituvia. Vain ”tuntuu”, koska luonnollisuutta ja ihmistekniikan keinoja ei ole mahdollista mitata samalla mittarilla vertailun aikaansaamiseksi. Kosketuspinnoissa syntyy krahinoita. Monet niistä saattavat aikanaan osoittautua tilanteiksi, joissa ihmisen kouraan jää niin sanottu lyhyempi korsi.

Metsien ja tuhansien järvien maa. Maamme maisemien suhteellisen pysyvä muutos on ollut talven vaalean jääpeitteen sulamisen kautta syntyvä sinertävä vivahde liplattavine ja auringonsäteitä kimmeltäviksi taittavine vaikutuksineen. Vesialueemme olivat itsenäisyyden alkupuoliskolla kesät talvet asukkaidemme tärkein kulku- ja kuljetusväylä. Koneellistuminen ja vapaa-ajan lisääntyminen sunnuntaista kaksipäiväiseksi viikonlopuksi sekä piteneviksi loma-ajoiksi on muuttanut vesialueen enemmän nautintoja ja harrastuksia palvelevaksi. Tosin maaseudun eläintenkasvattajilla ei näitä vapaapäiviä ole ollenkaan.

Puiden kuljetuksen muutos on vaikuttanut metsien ja järvien näkymiin. Kevätviikkojen luonnonnähtävyys, uittotoiminta ihmisten ja hevosten ponttooasumisineen ja tukkilauttoineen sekä isoine proomuineen oli erikoisen mielenkiintoinen luonnonvoimien nähtävyys. Sen lopetti puunkorjuun koneellistuminen. Pohjois-Lammillakin puun kuljetus monia järviä ja puroja myöten Kukkialle siirtyi vesialueilta metsämaisemia muuttamaan laajojen tieverkostojen kautta. Ne palvelevat usein sijaintinsa vuoksi niin tukkiautojen kuin ranta-asukkaidenkin kulkemista.

Puolen vuosisadan aikana kahden asumispaikan hyödyntäminen on lisääntynyt vapaa-ajan myötä ja etätyömahdollisuuden ja – halukkuuden kanssa. Lapsuusajan pihamaan vetovoimakin on kasvanut. Halutaan rentoutua omasta elomuodosta. Maaseudun kyläyhteisön toimintaan on tullut nostalgiapitoisuuden seuraksi monenlaista suuntautumista. Vapaa-ajan asuntojen määrä on ylittänyt jo 600 000. Se on asukkaineen merkittävästi vaikuttanut järvien sekä ranta-alueiden maisemaan.

Tehdyn maan viljakasvustot madaltuneet. Maaseudun maaperässä multineen piilevät ravinnon alkutuotannon juuret. Se on mittava voimavara. Sitä ihminen on halunnut varjella hoitaen maata uutta kasvua oikein antavaksi ja satoa tuottavaksi. Vielä itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä sen ylläpito hoitui luonnonmukaisesti kesannon ja luonnontuotteisen sonnan avulla. Viime vuosikymmeninä ihmisten toimenpiteet ovat muuttaneet peltomaisemia. Pienpellot ovat metsittyneet. Salaojitus on poistanut sarkajärjestelmän. Jalostus on saanut aikaan peltojen kasvun puolta matalammaksi kuin puoli vuosisataa sitten. Keinolannoitus ja myrkyttäminen ovat muuttaneet näkymiä. Heilimöivä ruis ei enää lainehdi kuin ennen. Siniset ruiskukatkin ovat kadonneet. Yksilajisuus on vallannut alaa niin kasvilajien kuin eläintenkin kohdalla. Lajirikkaus on vähentynyt voimakkaasti tulostavoitteellisten toimintojen vuoksi.

Metsämaiden luonnollinen luonto on muuttunut ihmisen käsittelemäksi luonnoksi. Noin viiden kuukauden laidunkausista nauttinut monilajinen karja vaikutti maisemiin monin tavoin. Eläimet kulkivat omia polkujaan ihmisten polkuverkostoa täydentäen. Karja lannoitti maata ja käytti kasvillisuutta ravinnokseen. Nyt aitaukset ovat poistuneet ja entiset laidunmaisemat hävinneet. Häviämässä ovat metsämaisemista myös monipuolinen eläinten ja kasvien omaa elopaikkaansa hyödyntävä lajikirjokin. Tuottoa häiritsevät puut poistetaan. Ne eivät enää eläköidy maaksi tullen monille eliöille energiaa tuottaen.

Nyt metsien ilmiasusta päättää ihminen pyrkien puuviljelmänä olevan talousmetsän avulla hyvään tuottoon. Korjuumenetelmän muutos on avannut metsämaille avomaisemia harvennushakkuumenetelmien sijaan. Aina ei linnunlaulupuutakaan löydy.

Maaseutu mukautuu huomiseen. Itsenäisyysvuosisatamme aikana maaseutumme maisemat ovat kokeneet rajun rakennemuutoksen. Kyläasutuksen tukipilareina toimineet kansakoulu, työväentalo, palokunnantalo sekä paikalliset kyläkaupat ja posti ja puhelinkeskukset tolppineen ja puhelinlankoineen ovat viimeisimpinä kokoontumispaikkoina toimineiden maitolavojen kanssa poistuneet maisemista. Sorateille ominaisia pölypilviä perässään vetäneet maitoautot ja linja-autotkin ovat lähes kadonneet. Pursuavat savimaiden kelirikot ovat hävinneet keväiden maisemista.

Ihmisten hyörintä on laantunut olemukseltaan muuttuneissa talouskeskuksissa. Kotipiha kunnioittaa muutosta harjakattojen notkelmilla. Karjaa seuranneen hyönteisyhteisön katoaminen on karkottanut pihapääskyset. Savipesät ovat rappeutuneet ja iloiset viserrykset lentoharjoitteluissa loppuneet. Monilajisten kotieläinten tutut tervehdykset hoitajilleen ovat häipyneet. Vuosisadan kaaosmaisia tapahtumia voi aistia museoissa ja muissa tallenteissa. Jotkut ovat tallentuneet sielunmaisemana myöhemminkin nautittavaksi.

Luonto on edelleen monipuolisen hyvyyden tyyssija. Sen vihermaisemat saavat aikaan myönteisiä ajatuksia ja mielikuvia. Vesistöt rantoineen ovat houkutelleet niiden suomista elomuodoista kiinnostuneita. Monet ovat haltioituneet maaseudun monenlaisten paikkojen anneista. Vapaa-ajan olotilat ja metsän antimet kiinnostavat kansalaisia.

Maamme ei muutoksista huolimatta ole vielä ilman suomalaista itse kunkin ihailemaa luonnon monityyppistä kirjoa, sen ihanne- tai perinnemaisemaa. Se on isänmaatamme. Sen maisema sisältää ennenvanhan tenhovoimaa ja luontoa.

HeikkiKLahdeHeikki K. Lähde
Kirjoittaja on lammilainen ennen vanhan tutkija.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.